Puoluesihteerit esittävät kuntavaalien siirtoa lokakuulle
Puoluesihteerien työryhmä esittää ensi vuoden kuntavaalien siirtoa huhtikuulta lokakuulle. Näin ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin järjestään yhtäaikaa kuntavaalien kanssa.
– Tämä on työryhmän mielestä vähiten huono ratkaisu ja loogisin uuden järjestelmän kannalta, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen toteaa.
Maakuntavaalit on tarkoitus jatkossa järjestää yhtäaikaa kuntavaalien kanssa.
Laaninen kertoo, että kuntavaalien siirron kannalla työryhmässä olivat kaikki muut paitsi RKP ja vihreät.
Työryhmä käsitteli vaalien ajankohtaa keskiviikkona. Vaalitavasta löytyi yksimielisyys jo alkuviikosta.
Listavaali ei saanut kannatusta puoluesihteerien työryhmässä, jonka tehtävänä oli valmistella ensimmäisiä maakuntavaaleja.
Laanisen mukaan puoluesihteerit olivat yhtä mieltä siitä, että listavaalia ei oteta käyttöön ja että kaikissa maakunnissa vaali järjestetään samaan malliin.
– Ryhmä asettui samalle kannalle kuin oikeusministeriön vaaliasiantuntija, eli että vaalitapoja ei voi olla monia erilaisia. Se vain hämmentäisi äänestäjiä, Laaninen kertoo.
Suomeen on tulossa 18 itsehallintoaluetta eli maakuntaa. Valtuustojen koko riippuu maakunnan asukasmäärästä. Valtuustojen koko vaihtelee 59:stä 99:ään.
Ehdokasmäärä on 1,5 kertaa valittavien valtuutettujen määrä.
Puoluesihteerejä puhutti Laanisen mukaan Uudenmaan vaalipiirin suuri koko, mutta Uusimaakin päätettiin säilyttää yhtenä vaalipiirinä.
Keskeisenä lähtökohtana puoluesihteereillä oli, että vaaleissa ehdolle asettuminen on oikeus. Ehdokkuudelle ei haluta uusia rajoituksia.
Maakuntavaaleissa voi olla ehdolla myös kansanedustaja ja Euroopan parlamentin jäsen.
Uutista korjattu kello 15.12: Valtuustojen koko vaihtelee 59:stä 99:ään. Ehdokasmäärä on 1,5 kertaa valittavien valtuutettujen määrä.