Vanhanen puolustusyhteistyöstä: EU:n budjetti auttaa teknologian kehittämisessä
23 EU-jäsenmaata allekirjoitti maanantaina sopimuksen niin sanotusta pysyvästä rakenteellisesta puolustusyhteistyöstä.
Maat kehittävät keskenään erilaisia puolustuksen alan osaamistarpeita, teknologiaa ja yhteistä toimintakykyä, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen kertoo blogissaan .
– Esimerkiksi satelliittien käyttö tiedustelussa olisi hyvä esimerkki yhteistyömuodosta, jossa yksittäisten maiden voimavarat ovat liian pienet, mutta yhteistyöllä kaikki voisivat saada etuja.
– Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on luonteeltaan valtioiden välistä yhteistyötä. Päätöksellä ei lisätä unionin toimivaltaa, Vanhanen toteaa.
– Unionin budjetin kautta voidaan saada yhteisiä voimavaroja esimerkiksi teknologian kehittämiseen, ja yhteistyö patistaa terveellä tavalla jäsenmaita taloudellisia etuja tuovaan yhteistyöhön.
Vanhanen kannattaa Suomen osallistumista puolustusyhteistyöhön.
– Olin neuvottelijana aikanaan luomassa sille sopimusperustaa, entinen pääministeri kirjoittaa.
– Yhteistyömahdollisuudesta sovittiin EU:n perussopimuksessa ensimmäistä kertaa jo liki 15 vuotta sitten ensimmäisen hallitukseni aikana.
Vanhasen mukaan silloin toteutui Suomen tavoite siitä, että yhteistyö voi olla EU:ta pienempää maaryhmää koskeva, mutta sen pitää olla avointa kaikille kriteerit täyttäville halukkaille jäsenmaille.
Osa EU-maista ajoi suljettua ryhmää, Vanhanen kertoo.
Rakenteellinen yhteistyö saatiin osaksi EU:n perussopimusta Lissabonin sopimuksessa.
– Nyt tuota sopimuskohtaa sovelletaan. Itse perussopimukseen ei olla tekemässä muutoksia, eikä olla siis muuttamassa EU:n ja jäsenvaltioiden välistä työnjakoa.
– Pikemminkin sanoisin, että tällainen selkeästi valtioiden välinen yhteistyö unionin kehyksessä vahvistaa unionin roolia jäsenvaltioiden yhteistyöelimenä liittovaltioajattelun sijasta.
Vanhanen toivoo, että puolustusyhteistyö lisää luottamusta ja yhteistyöhalua jäsenvaltioiden kesken ja synnyttää myös kyvykkään kriisinhallintakyvyn, joka on tarvittaessa EU:n käytettävissä.
– Tähän eri jäsenvaltiot osallistuvat sotilaallisten kykyjensä ja oman poliittisen tahtonsa mukaisesti.
Päätöksellä ei lisätä unionin toimivaltaa.
Matti Vanhanen
EU-maiden yhteistyö kehittää puolustusta, mutta ei tuo uutta aluepuolustukseen, koska siitä Suomi vastaa päätöstensä mukaan itse, Vanhanen muistuttaa.
– Yhteistyöhön osallistuu sekä Nato-maita että sotilaallisesti liittoutumattomia maita.
– Uskon kuitenkin, että tämäkin puolustuksen alalla aloitettava yhteistyömuoto ensi sijassa kehittää omaa puolustuskykyämme ja teknologioita.
– Lisäksi se kasvattaa uskoakseni myös EU-maiden keskinäistä käytännön yhteistyökykyä ja lähentää meitä toisiimme tavalla, joka parantaa mahdollisten konfliktien syntyessä mahdollisuutta antaa ja vastaanottaa apua.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ollut hyvin aloitteellinen ja aktiivinen yhteistyön kehittämisessä, Vanhanen toteaa.
– Se kuuluu niiden joukkoon, jotka ovat esittäneet käytännön yhteistyöaloja.
Vanhanen on viikon loppuun saakka sairauslomalla sydämen rytmihäiriön vuoksi.