Onko ruoka Suomessa jo liiankin edullista? – "Aina, kun ruoka on halpaa, on riistetty luontoa, eläintä tai ihmistä"
Tuoreen uutisen mukaan ruoka on Suomessa halvempaa kuin esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa.
Neljän viimeisen vuoden aikana on ruuan reaalihintakehitys ollut Suomessa vanhoista EU-maista hitainta.
– Meillä hinta on laskenut 7,4 prosenttia, kun Ruotsissa, Alankomaissa, Tanskassa, Itävallassa ja Saksassa ruuan reaalihinta on noussut pari prosenttia, Ilkka Lehtinen kirjoittaa Tieto & Trendit -hyvinvointikatsauksessa.
Lehtinen on tottunut tutkimaan tilastoja ja pyörittämään lukuja. Hän toimi kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä, kunnes jäi viime kesänä eläkkeelle.
Se, että ruoka oli Suomessa reaalisesti lähes yhdeksän prosenttia halvempaa tämän vuoden heinäkuussa kuin vuonna 1994, johtuu Lehtisen mukaan tuottajahintojen laskusta ja teollisuuden ja kaupan kiristyneestä hintakilpailusta.
– Ruoka on Suomessa halpaa. Muualla Pohjois-Euroopassa hinta noussut, meillä laskenut. Siinä syy maatalouden ahdinkoon, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi hintakehitystä Twitterissä.
Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari haluaisi kääntää ruokakeskustelun hinnasta laatuun ja kotimaisuuteen.
Kalmarin mukaan koko ruokaketju voittaa, jos sen ensimmäinen lenkki eli tuottaja voi hyvin.
Elintarvikeketjun suurin mahti on Kalmarin mielestä kauppa. Ketju ei hänestä toimi ja muutamat sisäänostajat määrittelevät ruuan hinnan.
– Siitä ei seuraa hyvää, jos ostamme aina vain halvimman tuotteen. Joku viisas on sanonut, että aina, kun ruoka on halpaa, on riistetty luontoa, eläintä tai ihmistä, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja huomauttaa.
Ruuan tuotantokustannuksia Suomessa nostaa, että Suomessa edellytetään hyvää laatua.
Laadun lisäksi suomalaisessa tuotannossa tärkeitä ovat eläinten hyvinvointi, kasvisuojeluaineiden käytön vähäisyys ja se, että työntekijöille maksetaan työehtosopimusten mukaiset palkat.
Kauppa tuo elintarvikkeita ulkoa, jos kotimaisen hinta ei taivu sen vaatimuksiin.
Anne Kalmari
Kalmari varoittaa kuihduttamasta Suomen elintarviketuotantoa. Näin kävi Ruotsissa. Esimerkiksi sianlihan omavaraisuus sukelsi naapurimaassa 60 prosenttiin.
Ruotsissa herättiin puolustamaan omaa elintarviketuotantoa menekinedistämiskampanjan avulla. Kalmarin mielestä Suomessa voitaisiin tässä seurata Ruotsin mallia.
Eduskunta on Kalmarin mukaan sitoutunut puolustamaan oikeudenmukaisuutta elintarviketuotannossa vaikka lakitoimin.
Suomeen tarvittaisiin Kalmarin mielestä myös kauppatapa-asiamies valvomaan sopimuksia ja hinnoittelua.
– Kauppa tuo elintarvikkeita ulkoa, jos kotimaisen hinta ei taivu sen vaatimuksiin, Kalmari kertoo esimerkin epäreilusta kauppatavasta.
Suomalaista ruokaa puolustavan Ruokatieto Yhdistys ry:n nettisivuilla muistutetaan, että ruuatuotannon on oltava kannattavaa sen jokaiselle osapuolelle.
Yhdistyksessä ovat edustettuina ruokaketjun osapuolet: maatalous, teollisuus ja kauppa.
Jokainen elintarvikeketjun vaihe aiheuttaa kuluja, mikä heijastuu tuotteen lopulliseen hintaan. Karkeasti voisi sanoa, että mitä enemmän toimijoita, sitä korkeampi on tuotteen hinta, yhdistys kuvaa ruuan hinnan muodostumista.
Tuotteen hintaan vaikuttavat myös valtiolle maksettavien verojen määrä sekä mahdolliset muut maksut. Ruuan arvonlisävero on Suomessa 14 prosenttia.
Kuluttajan maksama hinta tuotteesta jakautuu ketjun eri osien kesken eri tavoin tuotteesta riippuen.
Yhdistyksen mukaan 9,60 euron kilohinnalla myytävästä jauhelihasta tuottaja saa 2,60, elintarviketeollisuus 3,20 ja kauppa 2,50 euroa. Lisäksi valtio saa arvonlisäveroa 1,10 euroa.