Virolaisen elämäkerran kirjoittanut Kati Katajisto: Jussin poliittinen voima nousi kansasta
Valtioneuvos Johannes Virolaisesta (1914–2000) tieteellisen elämäkerran kirjoittanut filosofian tohtori Kati Katajisto näkee, että talvi- ja jatkosodan koettelemusten jälkeen politiikon työ ei ollut Virolaiselle enää edes valinta, vaan itsestäänselvyys.
”Mie oon politiikkaan syntynyt ja siinä kuolen”, Virolainen ilmaisi.
– Kotiseutu Karjala oli menetetty Neuvostoliitolle mutta vapaa isänmaa oli vielä jäljellä, sitä ei ollut varaa menettää kommunisteille, Katajisto sanoi keskiviikkona eduskunnassa Verraton Virolainen -elämäkerran julkistustilaisuudessa.
Lähdemateriaalin runsaus oli Katajiston tutkimuksen suurimpia haasteita. Keskeinen lähde oli Virolaisen henkilökohtainen arkisto, jota on 22 hyllymetrin verran Kansallisarkistossa.
Katajiston mukaan Virolainen oli kuitenkin persoona, jonka parissa viihtyi hyvin tutkimustyössäkin.
Kansan parissa, keskustan kentällä, poliitikkokollegojen ja mediankin piirissä Virolainen oli ennen kaikkea Jussi.
– Rento, huumorintajuinen, isällinen, iskevän sanavalmis ja asiansa osaava poliitikko, joka ei jättänyt ihmisiä kylmäksi. Ihmisten oli helppo lähestyä Virolaista ja ihmisten häntä.
– Mites puinnit menee, jotenkin tähän tyyliin Virolainen olisi tänäänkin avannut tämän tilaisuuden, Katajisto naurahtaa.
Tutkija korostaa, että Virolaisen poliittinen voima nousi kentästä, kansasta, ja sen keskuudessa hän oli parhaimmillaan.
– Ei olisi pahitteeksi ripaus Virolaisen huumorintajua, rentoutta ja optimismia nykyiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Ei olisi pahitteeksi ripaus Virolaisen huumorintajua, rentoutta ja optimismia nykyiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Filosofian tohtori Kati Katajisto
Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) oli useamman vuoden ajan Virolaisen kansanedustajakollega.
Hän muistelee Virolaisen taitoa olla läsnä.
– Seuralainen sai nopeasti tunteen, että hän kuuntelee juuri minua. Se on kansanmiehen tärkeä ominaisuus, ja sitä hän vilkkaana karjalaisena todellakin edusti.
Pekkarinen kertoo, että ihmiset jäivät helposti Virolaisen mieleen.
– Usein hän puhutteli ihmisiä etunimellä jo toisella tapaamiskerralla. Se teki suuren vaikutuksen nuoriin poliitikonalkuihin.
Pekkarisen mukaan Virolainen näki koulutuksen sekä ihmisten välisen että alueellisen tasa-arvon edistämisen välineenä.
– Peruskoulu-uudistusta ei aloitettu Helsingistä ylöspäin vaan pohjoisesta alaspäin.
– Korkeakoulu-uudistuksen kuumina vuosina Virolainen oli valmis menemään niin pitkälle, että monia hirvitti. Sivistysmies hän toden totta oli, Pekkarinen toteaa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muistaa hyvin, kun peruskoulu-uudistus aloitettiin Virolaisen opetusministerikaudella. Sipilä kuului ensimmäiseen ikäluokkaan, joka aloitti peruskoulun.
– Isäni oli rehtori Puolangalla, se oli yksi paikkakunnista joista peruskoulu alkoi.
– Isä kertoi, kuinka hän kävi silloisen opetusministerin Johannes Virolaisen luona neuvotteluja siitä, että päätyisikö Puolanka kokeilupaikkakunnaksi. Hänellä oli miellyttävät muistot siitä nopeasta ja päättäväisestä palaverista, jossa hän lupasi kokeilun Puolangalle.
Sipilä sanoo Virolaisen olevan hänelle monella tapaa esikuva.
– Hänen jättämänsä viesti, pitäkää huoli puolueesta, on sellainen joka velvoittaa ja pysyy mukana.
Suomi joutui kylmän sodan aikana kansainvälisen politiikan pelinappulaksi. Siinä pelissä Virolainen ei ollut presidentiksi sopiva.
Virolaisen valinta olisi antanut sosialistisille maille signaalin, että Suomessakin puhaltavat vapaammat tuulet, Katajisto muistuttaa.
– Siksi Virolaista lytättiin täällä kotimaassa.
100-vuotisjuhlaansa viettävän Suomen kehitys on kansainvälisesti verrattuna huikea menestystarina, ja Virolaisen rooli oli siinä merkittävä, Katajisto toteaa.
679-sivuisessa elämäkerrassa hän kuvaa, kuinka Virolainen osallistui vakioministerinä ja puoluejohtajana hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen – välillä hammasta purren.
Virolainen puolusti aina maatalousväestöä, mutta uudisti maalaisliiton aattellisen pohjan teollistuvaan ja kaupungistuvaan yhteiskuntaan sopivaksi keskusta-aatteeksi.
Suomen Keskusta halusi kunnioittaa Virolaisen satavuotisjuhlavuotta 2014 tekemällä päätöksen elämäkerrasta.
Elämäkertatoimikunnan jäsen Matti Vanhanen sanoo, että keskustassa ollaan hyvin tyytyväisiä Kati Katajiston työhön.
– Löytyi tutkija, joka pystyi tarkastelemaan Jussia ulkopuolelta, aidosti tieteellisenä tutkimuksena, käyttäen runsaita lähteitä hyväksi.
– Tämä täyttää suuren aukon sodan jälkeisessä poliittisen historian tutkimuksessa, Vanhanen toteaa.
Katajisto kannustaa myös nykyajan poliitikkoja tekemään Virolaisen tavoin muistiinpanoja tulevia sukupolvia varten.
Kirja-arvio Verrattomasta Virolaisesta ilmestyy Suomenmaan viikkolehdessä 22.9.