Orpo varoitti suhdannepölystä: "Jakovaraa ei ole"
Ennustettua väkevämpien kasvulukujen nostattama suhdannepöly ei ole sumentanut hallituksen näköalaa, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti esitellessään keskiviikona eduskunnalle hallituksen esityksen ensi vuoden talousarvioksi.
– Vielä kesällä monien poliitikkojen puheet nostattivat aitoa huolta jakovaarasta. Mutta vastuullinen linja pidettiin. Tämä hallitus tekee vastuullista talouspolitiikkaa. Olemme pitäneet kehyksestä kiinni. Ei noususuhdanteessa ole tarvetta eikä syytä elvyttävään finanssipolitiikkaan, Orpo sanoi.
– Päinvastoin, pieni liikkumavara pitää käyttää tulevaisuuspanostuksiin, tukemaan työllisyyttä, osaamista ja koulutusta. Ja samalla velkaantumisen vähentämiseen ja seuraavaan laskusuhdanteeseen varautumiseen. Sellainenkin on ennen pitkää edessä, Orpo muistutti.
Tunnelmat vuoden 2018 budjettia valmisteltaessa ovat Orpon mukaan olleet toiveikkaammat kuin moniin vuosiin.
– Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen nähty laaja-alaista talouskasvua, joka ei nojaa pelkästään rakentamiseen ja kotimaiseen kulutukseen. Monilla aloilla menee hyvin.
Vaikka raamit ovat tiukat, on niiden sisällä Orpon mukaan tehty valintoja.
– Olemme pystyneet vastaamaan kasvaneisiin tarpeisiin turvallisuuden eri osa-alueilla. Lisärahat poliisille, supolle ja rajalle kertovat, että hallitus haluaa pitää huolta yhteiskunnan ydintehtävien kunnollisesta hoitamisesta myös aiempaa haastavammassa turvallisuusympäristössä.
Juha Sipilän (kesk.) budjettiesitystä vuodelle 2018 on etukäteen arvosteltu eriarvoistavaksi.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan budjettiesitys pienentää pienituloisimpien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja jonkin verran.
Sen sijaan seitsemässä ylimmässä tuloluokassa kotitalouksien käyttöön on tulossa lisää tuloja, selviää ministeriön suuntaa antavista laskelmista.
Valtiovarainministeri Orpon mukaan suurin eriarvoisuuden kuilu on työn ja työttömyyden välillä.
– Minä iloitsen jokaisesta suomalaisesta, joka pääsee työttömyyden kurimuksesta kiinni oman elannon tienaamiseen. Samalla tunnen murhetta heistä, jotka eivät ole sinnikkäästä yrittämisestä huolimattakaan siinä onnistuneet. Jokainen päivä ilman työtä on pois ennen muuta työttömältä ihmiseltä itseltään, Orpo totesi.
Orpo muistutti hallituksen uudistuksista, joiden tavoitteena on madaltaa työhön pääsyn kynnyksiä ja auttaa ihmisiä työhön.
– Siksi näitä uudistuksia on jatkettava. Tulokset näkyvät jo. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä on yli 20 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
Hallitusohjelman veropolitiikan linjaa Orpo kuvasi työn linjaksi. Kenenkään työn verotus ei kiristy.
Vuoden 2016 budjetissa työn verotusta kevennettiin pieni- ja keskituloisia painottaen 450 miljoonalla eurolla. Vuoden 2017 budjetissa työn verotus keveni 590 miljoonalla eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen päättämien veronkevennysten johdosta.
– Linja jatkuu vuoden 2018 budjetissa, kun työn verotusta kevennetään työtulovähennystä korottamalla ja ansiotuloveroasteikkoa muuttamalla yhteensä 270 miljoonalla eurolla, Orpo listasi.
Budjettiesityksen loppusumma ensi vuodelle on 55,7 miljardia euroa. Hallitus ennustaa työttömyysasteen laskevan 8,1 prosenttiin ja työllisyysasteen nousevan 70 prosenttiin ensi vuonna.
Budjettiesitys on kolme miljardia euroa miinuksella. Alijäämä aiotaan kattaa ottamalla lisää velkaa.
Alijäämä pienenee selvästi verrattuna vuodelle 2017 arvioidusta. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2018 noin 2,0 prosenttia suhteessa brutto- kansantuotteeseen.
Kaikkiaan valtion velan arvioidaan olevan ensi vuoden lopussa yhteensä 110 miljardia euroa.