UPI:n Aaltola: Trumpin ja Niinistön tapaaminen kertoo Suomen tärkeydestä
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Yhdysvaltain ja Suomen presidenttien kahdenkeskistä tapaamista on odotettu jo kauan, joten tässä suhteessa Sauli Niinistön vierailu Washingtoniin ei tullut yllätyksenä.
Toisaalta vierailun ajoitus oli hänestä ehkä hieman odottamaton Trumpin ja tämän hallinnon kiireiden vuoksi.
Vierailun onnistumista voidaan pitää huomionosoituksena, joka kertoo Suomen tärkeydestä.
– On Suomen kannalta mairittelevaa, että Yhdysvallat noteeraa Suomi-suhteen siinä määrin tärkeäksi, että kahden- ja monenkeskisiin asioihin liittyvistä teemoista halutaan päästä kärryille Suomen kanssa, Aaltola sanoo.
Yhdysvallat on monesti mahduttanut samaan kokoukseen useiden valtioiden johtajia esimerkiksi vierailuilla Baltiassa tai Pohjoismaissa.
Myös Suomi on osallistunut Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden kesken pidettyihin kokouksiin, mutta kahdenkeskistä vierailua ei ole ollut vuosikausiin.
– Luulen, että tässä on osittain kysymys tavallaan myös Suomen vuorosta, Aaltola arvioi.
Aaltola luettelee useita seikkoja, jotka ovat voineet vaikuttaa Niinistön ja Trumpin tapaamiseen Valkoisessa talossa.
Yhdysvaltojen ja Suomen suhteet ovat tiivistyneet viime vuosina yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Tämän lisäksi myös kahdenvälisissä suhteissa on tapahtunut lähentymistä esimerkiksi puolustusyhteistyössä.
Suomen sijainti Baltian vieressä on myös tärkeä, samoin kuin suhde Venäjään. Presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa viimeksi heinäkuussa.
– Suomi näissä olosuhteissa, joissa Trumpin on hyvin vaikea lähestyä Venäjää, tarjoaa tietynlaisen näkökulman siihen, missä Venäjä tällä hetkellä menee ja missä Putinin ajatuksissa ollaan.
Vierailuun liittyy todennäköisesti olennaisesti myös Suomen puheenjohtajuus arktisessa neuvostossa.
– Pohjoisella alueella on tärkeitä, erityisesti energiaresursseihin liittyviä kysymyksiä.
Vaikka tapaamisessa todennäköisesti sivutaan monia eri asioita, yksi pääkeskustelunaihe on varmasti turvallisuus.
– Luulen, että siihen liittyy tämä Pohjois- Euroopan turvallisuustilanteen muutos ja Suomen näkemykset siitä, Itämeren turvallisuus, Baltian turvallisuus ja tähän sitten sidottuna myös tämä arktinen yhteistyö ja sen tulevaisuus. Siinä ollaan varmaan niissä kysymyksissä, joissa Venäjän roolikin tulee esiin, Aaltola sanoo.