Niinistö nosti esiin Koiviston ainutlaatuisuuden: "Hän tunsi kansan ja kansa tunsi hänet"
Presidentti Sauli Niinistön mukaan presidentti Mauno Koiviston ainutlaatuisuus oli siinä, että kansa tunsi hänet.
Koivisto oli Niinistön sanoin suuri valtiomies, mutta ennen kaikkea suuri ihminen.
– Presidentti Koiviston ainutlaatuisuus ei ollut siinä, että hän tunsi kansan, vaan siinä, että kansa tunsi hänet, sanoi presidentti Niinistö muistopuheessaan Helsingin tuomiokirkossa.
Niinistö aloitti puheensa sanomalla, että Koivisto on läsnä ajatuksineen, tapoineen, arvoineen ja periaatteineen.
– Pohdiskeleva, fundeeraava tapa lähestyä asioita toi tavallisen kansalaisen lähelle valtiomiestä, lähemmäs kuin Suomen historiassa kenties koskaan aiemmin oli koettu.
– Mauno Koiviston ytimekkäät ja analyyttisen terävät, usein myös humoristisen lämpimät tokaisut jäävät osaksi suomalaisuutta. Ne kuvastavat ajattelua, periaatteita ja arvoja, jotka yhä vaikuttavat teoissamme ja toiminnassamme, Niinistö sanoi.
Niinistö muisteli puheessaan Koiviston monipuolista uraa.
Hän työskenteli nuorena muun muassa satamassa ja toimi myös kansakoulunopettajana. Hän toimi ennen presidenttiyttään muun muassa Suomen Pankissa ja ministerinä.
– Näissä toimissaan Koivisto tuli tuntemaan kaikilla tasoilla suomalaista työelämää ja suomalaisen työntekijän.
– Kenties hän havaitsi, etteivät ihmisten vuorovaikutuksen lainalaisuudet kovinkaan paljon poikkea, oltiinpa rakennuksella haalareissa tai hallitusten pöydissä puku päällä, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan Koivisto tiesi ”elinikäisen oppimisen” jo vuosikymmeniä sitten.
– Työnteon rinnalla Koivisto oli aikuisopiskelija: Ylioppilaaksi tulon jälkeen maisteriksi ja lopulta tohtoriksi. Lahjakkuutta se vaati, mutta myös tiedonjanoa ja vahvaa tahtoa oppia ja osata uutta.
Presidentti Niinistö lainasi muistopuheessaan Koiviston sanoja Euroopan parlamentin istunnossa vuonna 1993.
– Me suomalaiset olemme vakavaa väkeä. Olemme vähäpuheista väkeä. Mutta epäilystä ei pitäisi olla siitä, että pidämme tavallisesti sanamme, Koivisto sanoi tuolloin.
Niinistön mukaan Koiviston sanoma oli, että luottamus on A ja O.
Niinistö totesi myös, että Koivisto ei epäröinyt lähteä rintamalle taisteluun luottamuksensa puolesta.
Niinistön mukaan vakaa harkinta ja viisaus olivat Koiviston välineet, kun hän oli ulkopolitiikan johdossa.
– Koiviston kauden lopputulema oli, että Suomi oli tiiviisti Euroopassa ja lännessä säilyttäen samalla tasapainoiset sekä tasavertaiset suhteet itään. Siitä on ollut hyvä jatkaa, Niinistö sanoi.
Puheen lopussa Niinistö muisteli hetkeä, jolloin he seurasivat katsomossa lentopallo-ottelua.
Ottelussa Koiviston seniorijoukkue kohtasi Raision veteraanit. Olis sittenki pitäny ottaa ne pelikamppeet mukaan, sanoi Koivisto Niinistön mukaan aina, jos oma porukka oli alakynnessä.
– Hänellä oli palavaa halua olla kentällä kuin kentällä antamassa osansa ja vaikuttamassa.