Maahanmuuttotutkija vastaa Erkka Railolle: Turvapaikkapolitiikka on kiristynyt
Suomen turvapaikkapolitiikka on kiristynyt merkittävästi, kirjoittaa Helsingin yliopiston maahanmuutto- ja turvapaikkatutkija Erna Bodström.
Bodström on puuttunut Kalevaan laatimassaan vastineessa politiikan tutkija Erkka Railon kirjoitukseen.
Railo kirjoitti viime viikonvaihteessa Kalevassa, että turvapaikkatilastojen valossa Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole kiristynyt. Bodströmin mukaan Railon väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Jos turvapaikkapolitiikan kiristymistä mitataan myönteisten turvapaikkojen osuudella, on selvää, että Suomen turvapaikkapolitiikka on kiristynyt. Muutos on peräti 25 prosenttiyksikköä.
Tutkijan mukaan Railon kirjoituksessaan esittämät luvut pitävät sisällään myös rauenneet ja tutkimatta jääneet tapaukset, joihin Suomen sisäinen turvapaikkapolitiikka ei varsinaisesti vaikuta. Olennaista on kuitenkin tarkastella mahdollista kiristymistä nimenomaan myönteisten ja kielteisten turvapaikkapäätösten valossa.
– Tämä on erityisen oleellista, kun katsotaan tammikuun 2016 lukuja. Tammikuussa 2016 tehtiin 432 myönteistä ja 291 kielteistä turvapaikkapäätöstä. Samaan aikaan tutkimatta jätettiin 405 turvapaikkahakemusta ja niitä raukesi peräti 713. Tammikuun osalta rauenneiden ja tutkimatta jätettyjen hakemusten määrä oli niin suuri, että niiden mukaan lukeminen vääristää tilastoja merkittävästi.
Bodström muistuttaa, että vuoden 2015 syksystä lähtien Suomi on kiristänyt turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa lainsaadäntöä. Samaan aikaan turvapaikkapäätöksistä vastaava Maahanmuuttovirasto on kiristänyt linjaansa.
– Jos turvapaikan myöntämistä tarkastellaan tilastollisesti, Suomen linja ei koskaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ole ollut niin tiukka kuin vuonna 2016.
Bodströmin mukaan yhdessä nämä turvapaikkapolitiikan kiristykset asettavat kotiin palautettavat turvapaikanhakijat alttiiksi vaaralle. Ne myös edesauttavat yhteiskunnan ulkolaidoilla elävien paperittomien joukon muodostumista Suomeen sekä vaarantavat Suomen aseman ihmisoikeuksia kunnioittavana yhteiskuntana, hän muistuttaa.