Professoriliiton puheenjohtaja hallituksen tutkimusrahoituksesta: Hyvä käänne, mutta lisää tarvitaan
Hyvä käänne, mutta volyymit ovat liian pienet. Näin tiivistää ajatuksensa professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri hallituksen puoliväliriihessä myöntämistä tutkimusmäärärahoista.
Tekesin ja Suomen Akatemian saamat määrärahat kertovat Hämerin mukaan siitä, että hallitus tuntuu viimein ymmärtäneen tutkimuksen ja yliopistotyön merkityksen paitsi Suomen nousuun saattamisessa niin muutenkin.
Rahaa tulee kuitenkin hänen mukaansa liian vähän siihen nähden, kuinka paljon koulutukselta ja tutkimukselta on leikattu.
– Eivät nämä määrärahat riitä siihen, kuinka paljon Suomessa pitäisi satsata tutkimukseen, jotta pärjäisimme verrokkimaiden välisessä kilpailussa, Hämeri sanoo Suomenmaalle.
Hallitus myönsi tiistai-iltana päättyneessä puoliväliriihessä yritysten innovaatiotukiin Tekesin kautta 70 miljoonaa euroa.
Suomen Akatemia sai puolestaan 50 miljoonan euron lisärahoituksen lippulaivatutkimuskeskittymien toteuttamiseen.
Molemmat saivat myös 60 miljoonan euron pääomituksen.
– Pääomatkin olisivat saaneet olla tuntuvasti isompia, jotta ne olisivat jotain oikeasti merkinneet yliopistoille, Hämeri summaa.
Helsingin yliopistossa fysiikan professorina vaikuttava Hämeri pitää myös ikävänä kehityssuuntana sitä, että yliopistojen määrärahoja vähennetään ja tieteentekijöiden keskinäiseen kilpailuun perustuvaa rahoitusta lisätään.
Hän toivookin, ettei Tekesin ja Suomen Akatemian kautta jaettavat määrärahat suunnattaisiin olemassa olevien tutkimuslaitosten vahvistamiseen.
– Uusia hakukierroksia ja instrumentteja tiedemaailma ei enää tarvitse.
Oleellisena Hämeri pitää myös sitä, ettei rahoitus koostuisi liian pienistä elementeistä, joissa summat pirstaloituisivat liian pieniksi.
– Huippututkimusta voidaan edelleen vahvistaa olemassa olevilla instrumenteilla ja jo tunnistetuilla vahvuusaloilla.
Uusia hakukierroksia ja instrumentteja tiedemaailma ei enää tarvitse.
Määrärahojen myöntämisessä näyttää painottuvan enemmän soveltava ja innovaatioita kehittelevä puoli. Yritystoiminnan mukaantulolla on siinä vahva rooli.
Hämeri pitää sitä nykykeskustelulle ominaisena.
– Akatemian rahat jaetaan tutkimuksen laatuun perustuvilla mittareilla, joihin on olemassa omat mekanisminsa, ja Tekesillä halutaan aina korostaa liiketoiminnallista ulottuvuutta. Näin se on yleensä mennyt ja menee varmaan nytkin.
Hallituksen aikaisempia tutkimus- ja koulutusleikkauksia Hämeri luonnehtii suureksi pettymykseksi ja lyhytnäköiseksi politiikaksi.
– Eniten ihmetytti se, että rajut sopeuttamistoimet kohdistuivat sektoriin, jossa koko ajan haetaan sitä tulevaisuuden hyvinvointia. Onneksi nyt hallituksessa on huomattu, ettei se ollut järkeävää.
Professoriliitossa on Hämerin mukaan käännetty katseet jo syksyn budjettineuvotteluiden suuntaan. Rahoitusta kaivataan lisää.
– Aivovienti Suomesta on ollut hälyttävää. Se suunta pitää saada käännettyä.