Saarikko iloitsee päivähoitopäätöksistä – perhevapaauudistuksen tyssääminen pettymys
Keskustan kansanedustaja, tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on tyytyväinen siihen, että varhaiskasvatusmaksuja pystyttiin alentamaan ilman ideologista taistelua.
Saarikon mukaan keskustalle oli tärkeää, että sitä ei toteutettu kotihoidon tukea leikkaamalla.
– Se vastakkainasettelu, jota poliittisesti ja ideologisesti väännetään, on täysin vierasta suurimmalle osalle suomalaista perheistä. Valtaosa käyttää molempia, eli jonkin aikaa kotihoidon tukea ja sen jälkeen varhaiskasvatusta.
– Maksujen alentaminen pystyttiin nyt hoitamaan niin, ettei se ole keneltäkään pois, puoliväliriihen kannustinloukkuja käsitelleessä työryhmässä keskustaa edustanut Saarikko iloitsee.
Noin 6 700 perhettä saa tulorajojen noston myötä maksuttoman varhaiskasvatuksen. Saarikon mukaan keskustan tavoite oli nimenomaan se, että maksualennus painottuu pienituloisiin.
Tulorajojen nosto hyödyttää myös keskituloisia perheitä, ja samalla alennettiin varhaiskasvatuksen sisarusmaksua.
– Maksut voivat alentua yli sadalla eurolla. Se on päätös, jonka valtava joukko suomalaisia tuntee kukkarossaan. Lapsiperheiden niukka toimeentulo ei koske ainoastaan työttömiä, vaan myös pienipalkkaisia, Saarikko muistuttaa.
Hallitus laskee päivähoitomaksujen alenemisen purkavan kannustinloukkuja niin, että 4 200 ihmistä siirtyy kotoa työelämään.
– Tällä laskettiin olevan yksittäisistä toimenpiteistä merkittävin työllisyysvaikutus, Saarikko sanoo.
Varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen käytetään vuodessa noin 70 miljoonaa euroa.
Varhaiskasvatus nähdään vahvemmin osana perheiden palveluketjua.
Varhaiskasvatuksen laadun parantaminen oli tärkeä toimenpide maksujen alentamisen ohella, Saarikko kertoo.
Hallitus päätti laittaa siihen 30 miljoonaa euroa kehyskaudella 2018–2021.
Saarikon mukaan päiväkodin henkilöstön pedagogisen osaamisen rinnalla yhtä tärkeää on jatkossa se, että perheitä ja vanhemmuutta tuetaan ja ongelmia ennaltaehkäistään.
– Varhaiskasvatus nähdään vahvemmin osana perheiden palveluketjua, hän tiivistää.
Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus.
Tällä hallituskaudella osa perheellisistä korkeakouluopiskelijoista jää kuitenkin miinuksen puolelle, koska opintorahaa leikattiin yksittäiseltä opiskelijalta 86 euroa kuukaudessa.
– Ei kukaan ole kiistänyt opintorahan isoa leikkausta ja sen tuntuvaa vaikutusta opiskelijoiden arkeen. Mutta tietysti oli arvovalinta, että tässä tilanteessa haluttiin huomioida perheelliset opiskelijat.
Saarikko muistuttaa, että perheelliset ovat muita opiskelijoita haavoittuvammassa asemassa. Alentuneen syntyvyyden aikana haluttiin myös lähettää symbolinen viesti siitä, että yhteiskunnan rakenteet tukevat perheellistymistä jo opiskeluaikana.
Saarikko on pettynyt siihen, ettei perhevapaauudistusta päästy käsittelemään puoliväliriihessä perussuomalaisten vastustuksen vuoksi.
– Perhevapaista puhuminen tuntui olevan Timo Soinille kynnyskysymys. Keskustahan esitti vain selvittämisen aloittamista. Olen harmissani, mutta joskus politiikka on tällaista.
Juttua täsmennetty kello 14.53: Kuukausittainen opintoraha jää huoltakorotuksesta huolimatta 11 euroa pienemmäksi syksyn 2014 jälkeen opintonsa aloittaneilla korkeakouluopiskelijoilla. Sitä ennen aloittaneet jäävät 22 euroa plussalle, koska heidän opintorahansa on ollut 33 euroa pienempi kuin syksyn 2014 jälkeen aloittaneilla. Nykyinen hallitus ei ole leikannut toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa.