Kyläkoulutaistelu osoitti: asioihin voi vaikuttaa
Tynkkysen kaksilapsinen perhe muutti Punkaharjun Tuunaansaareen pari vuotta sitten, koska naapurikylästä Kulennoisista löytyi päiväkoti sekä noin 50 oppilaan koulu. Eikä mikään vanha kyläkoulu, vaan vuonna 2003 rakennettu, sillä hetkellä Savonlinnan kaupungin uusin koulurakennus.
Punkaharjulle muutto oli Jonne Tynkkyselle harkittu paluu lapsuus- ja nuoruusmaisemiin, samalla työmatka lyheni huomattavasti.
– Päätimme puolisoni kanssa, että haluamme kasvattaa lapset juuri Punkaharjulla.
Vuosi sitten virkamiehet esittivät yllättäen koulun lakkauttamista.
– Yrittäjänä olen oppinut tekemään laskutoimituksia ja tiedän säästöjen merkityksen. Kyllä kaupungin virkamiestenkin pitäisi osata laskea. Lakkauttamisperustelut olivat heikot. Laskelmista oli jätetty kokonaan pois tyhjän koulun kiinteistökulut sekä lasten kuljetuskustannukset kauemmas kouluun. Tässä tapauksessa lasten kuljettaminen ei siis maksanutkaan mitään. Välillisiä kuluja ei huomioitu rivilläkään.
Tynkkysen kokoama ryhmä kyläläisiä perusteli, miksi järkevämpi vaihtoehto on kyläkoulun säilyttäminen. Sen seurauksena sivistyslautakunta hylkäsi yksimielisesti esityksen koulun lakkauttamisesta. Seuraava esitys oli kuitenkin jo tulossa. Nyt haluttiin siirtää kuutosluokka toiseen kouluun.
– Koulun oppilasmäärää ajatettiin tietoisesti alas. Jälleen lasten kuskaaminen ei olisi maksanut kaupungille mitään, Tynkkynen kertaa.
– Etsimme tietoa, teimme laskelmia ja saimme tämäkin hullutuksen torpattua. Olenkin huolestunut siitä, millaisilla virkamiesten antamilla pohjatiedoilla päättäjät päätöksiään tekevät.
Kylällä ollaan nyt syystä tyytyväisiä ja Tynkkyselle selvisi konkreettisesti, että asioihin voi vaikuttaa.
– Pitää vain perehtyä. On tehtävä se työ, joka virkamiehiltä on jäänyt tekemättä.
Se Tynkkyselle on jäänyt epäselväksi, kuka olisi tullut ”onnelliseksi” toimivan koulun lopettamisesta.
– Minulla kyllä hämärtyi, miksi kunta on olemassa? Olen luullut, että me kuntalaiset maksamme veroja, jotta kunta järjestää meille vastineeksi palveluja.
”Koulutaistelun” jälkeen Tynkkyselle tuli kyselyjä, kiinnostaisiko kuntavaaliehdokkuus.
– Perheessämme eletään nyt ruuhkavuosia. Vaakakupissa painoi toisaalta se, että Savonlinna on tilassa, jossa tarvitaan uutta ja nuorempaa ajattelua.
Punkaharju on ollut kolme vuotta osa Savonlinnaa. Tynkkynen uskoo, että liitoskuntien luottamushenkilöt pystyvät pitämään puolensa kantakaupungin päättäjien puristuksessa.
– Liitoskuntien hyvinvointi on taatusti kantakaupunginkin etu. Esimerkiksi Punkaharjulla on peruspalvelut jäljellä, alueella on paljon pientä- ja keskisuurta yritystoimintaa sekä Metsä Woodin kerto- ja vaneritehtaat. Naapurikunnista käydään töissä Punkaharjun alueella.
Tynkkynen on itsekin yrittäjä eli työllistäjä. Perheyritys Esmarin valmistaa komponentteja ja työllistää parikymmentä ihmistä. Toimitusjohtajana työskentelevä Tynkkynen tuli toimistohuoneeseensa haastatteluun suoraan tuotannosta työhaalarit päällä.
– Johtaminen tapahtuu hyvin keskeltä, ei ylhäältä, hän naurahtaa.
– Tulen töihin ensimmäisenä ja laitan taukotiloissa kahvit tulemaan koko porukalle.