110 vuotta puoluetyötä: "Kantaa ei määritellä vain maatalousohjelman mukaan"
Jos löytyy vielä vanhempi osasto, niin se on kova juttu, sanoi Maalaisliiton Nivalan osaston 110-vuotisjuhlassa lauantaina juhlaesitelmän pitänyt entinen Keskustan puoluesihteeri, tohtori Pekka Perttula.
Tarkkaan ottaen kyse taisi alunperin olla syyskuussa 1906 perustetun Suomen Maalaisväestön Liiton osastosta. Maalaisväestön Liiton perustajiin kuului nivalalainen Kyösti Kallio. Samoihin aikoihin Santeri Alkio oli perustamassa Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaista Maalaisliittoa.
Kahden vuoden kuluttua nämä liitot yhdistyivät Maalaisliitoksi.
Oman naisjärjestön puolue sai 75 vuotta sitten. Tätäkin merkkipäivää juhlittiin Nivalassa lauantaina ja muistettiin järjestön pitkäaikaista puheenjohtajaa, niin ikään nivalalaista Kerttu Saalastia.
– Maalaisliiton kahdella merkittävällä johtajalla, Alkiolla ja Kalliolla oli nuorsuomalainen tausta, se avarsi puoluetta alusta lähtien henkisesti ja aatteellisesti, arvioi Pekka Perttula.
– Kalliolle oli alusta lähtien selvää, ettei maalaiskansan pitänyt määritellä kantaansa ratkaisuihin vain maatalousohjelman mukaan.
Kalliolle oli alusta lähtien selvää, ettei maalaiskansan pitänyt määritellä kantaansa ratkaisuihin vain maatalousohjelman mukaan.
Tohtori Pekka Perttula
Puolueen nimi – Maalaisväestön Liitto – ei syntynyt vahingossa.
– Tuohon aikaan talonpoikaisuus käsitti kaikki maaseudulla asujat, virkamiehiä lukuun ottamatta, huomautti Perttula.
Kun Nivalassa vuonna 1948 vietettiin Kyösti Kallion syntymän 75-vuotispäivän muistojuhlaa, Maalaisliiton silloinen puheenjohtaja, V. J. Sukselainen listasi puheessaan tämän ihanteita: lain kunnioitus, tinkimätön velvollisuuden tunto, kansanvaltainen katsomus ja rakentava sosiaalinen mieli.
Perttulan mukaan nuo määreet sopisivat yhtä hyvin kuvaamaan Maalaisliittoa. Ja niiden tulisi luonnehtia myös nykypäivän Keskustaa.
– Kansakuntaa eheyttävä kansanliike ja valtiosta vastuunsa tunteva puolue on yhdistelmä, joka meidän pitää tunnistaa ja tunnustaa omaksemme, sanoi Perttula.
Tinkimätön velvollisuudentunto, kansanvalta ja rakentava, sosiaalinen mieli ovat ne, joilla kansakunta voi elää ja vahvistua.
– Kun maassa luotetaan kansanvaltaan, siellä luotetaan lakeihin ja järjestysvaltaan. Niin toimii yhteiskunta. Tällaista yhteiskuntaa Maalaisliitto on rakentanut 110 vuotta.
Ajankohtaisen poliittisen katsauksen nivalalaisille esitti puolueen varapuheenjohtaja Antti Kurvinen.
Hän kannusti kaikkia töihin keskustalaisen kotikunta-maakunta -mallin toteuttamiseksi.
– Jonkin verran muiden puolueiden ja mediankin taholta viljellään sellaista käsitystä, että kohta meillä on vain ne 18 maakuntaa ja kunnat jotenkin ajetaan alas. Eihän se niin mene!
Kurvisen mukaan kuntien rooli on jatkossa vähintään yhtä keskeinen kuin nytkin, ja kuntapäättäjillä on vastuu taloudellisen ja henkisen kehityksen edistämisestä.
– Kuntapäättäjien on luotava uutta yritteliäisyyttä ja tuettava ihmisten omatoimisuutta ja luovuutta.
Kurvinen korosti, että tulevat maakunnat eivät ole lopullisesti valmiita uudistuksen tullessa voimaan vuonna 2019, vaan kehitys jatkuu senkin jälkeen.
Keskustalaisten on oltava koko ajan aktiivisia ja koko ajan tarkkoina. Tietysti on myös tärkeää menestyä kaikissa tulevissa vaaleissa.
– Sinipunapuolueilla on kyllä valmiit suunnitelmat siitä, miten kehitys käännetään taas kohti keskittämistä, varoitti Kurvinen.