Kommentti: Työttömien haastatteluissa on ideaa – kunhan niissä käytetään järkeä
Hallitus pitää edelleen tiukasti kiinni strategisen ohjelmansa linjauksesta, jonka mukaan työttömyysturvaa uudistetaan rohkealla kädellä.
Jo viime keväänä tehtiin selväksi, että rekrytointikokeilu tulee, työttömyysturvan käyttömahdollisuuksia laajennetaan, perinteistä ammattisuojaa ollaan murtamassa, töihin joutuu lähtemään jopa työttömyyskorvausta pienemmällä palkalla ja vieläpä oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Silläkin uhalla, että ay-liike pillastuu.
Uusimpana tehostamistoimenpiteenä työministeriö on tihentämässä tahtia, jolla työnhakijoita haastatellaan.
Vuoden alusta lähtien jokainen työtön haastatellaan ensin kahden viikon kuluessa työttömäksi jäämisestä ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein. Aiemmasta poiketen haastattelut on pakko järjestää, tarveharkintaa ei enää tunneta.
Työministerin mukaan kyse ei ole kyttäämisestä tai kiusaamisesta vaan työttömän palvelemisesta ja mahdollisimman nopeasta paluusta takaisin työelämään.
Tarkoituksena ei ole kuulustella, vaan ottaa ihmisistä koppi. Se on hyvä tavoite.
Kevään infossa työministeri Jari Lindström (ps.) korosti työttömien kohtelussa yksilökohtaista harkintaa ja järjen käyttöä.
Haastatteluiden tekeminen vaatii TE-toimistoihin 350–550 kokoaikaista uutta työntekijää ja 17 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Jotta lisääntyvästä haastattelurumbasta saadaan toivottuja tuloksia, sama tavoite järjen käytöstä on entistä tärkeämpää.
Toivoa sopii, että TE-toimistot ovat jatkossa entistä enemmän työtöntä ja työllistymistä, ei pelkkiä haastatteluja varten.