Keskustalaisen kunnanjohtajan huoli: Kuntien veroerot repeävät maakuntauudistuksessa
Sote- ja maakuntauudistus on kasvattamassa suhteellisia eroja kuntalaisten verotuksessa merkittävästi. Näin arvioi Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjelmässään keskustavaikuttajille ja Kuntaliitolle.
Riikonen huomauttaa, että kun halvimman kunnallisveron Kauniaisten (16,5) ja korkeimman prosentin Savonlinnan (22,5) ero on nyt kuusi prosenttiyksikköä, tilanne muuttuu sote-uudistuksen myötä merkittävästi.
Riikonen muistuttaa, että sote- ja maakuntauudistus rahoitetaan muun muassa leikkaamalla kuntien verorahoitusta tasaisesti kaikilta kunnilta 12,3 prosenttiyksiköllä riippumatta siitä, kuinka paljon kuntien on täytynyt panostaa sote-palveluiden rahoittamiseen.
Tämä tarkoittaa sitä, että Kauniainen pystyy rahoittamaan jäljelle jäävät palvelut 4,2 prosentin kunnallisverolla, kun Savonlinnassa perittäväksi jää 10,2 prosenttia.
– Kun savonlinnalainen on tähän asti maksanut kunnallisveroa kauniaislaiseen verrattuna 1,36-kertaisesti, nyt verotusero repeääkin noin 2,5-kertaiseksi.
Jos haluttaisiin säilyttää suhteellinen vaihtelu ennallaan, kunnallisvero vaihtelisi Riikosen mukaan noin yhdellä prosenttiyksiköllä keskiarvosta suuntaan tai toiseen.
Maakuntatasolla tilanne johtaa Riikosen mukaan siihen, että kun nyt pohjoiskarjalaiset maksavat 10 prosenttia kalliimmista palveluistaan 10 prosenttia korkeampaa kunnallisveroa, jatkossa pohjoiskarjalaiset maksaisivat kunnallisveroa noin 30 prosenttia enemmän kuin uusmaalaiset.
Näin käy, vaikka uusmaalaisten palvelut ilman sotea maksavat 14,5 prosenttia enemmän kuin pohjoiskarjalaisten.
– Kuntien väliset erot voivat olla vielä isompia.
Riikonen ei pidä tilannetta oikeudenmukaisena.
– Hämmästyttävää on se, että tämä asia ei tähän mennessä ole herättänyt minkäänlaista huomiota ja keskustelua.
Hänen mukaansa tämä johtuu ilmeisesti siitä, että perille on saatu ajatus, että asiat ovat hyvin kun mikään ei muutu eli kenenkään verotus ei kiristy.
– Jotkut eli nykyisen halvan verotuksen kuntien asukkaat hyötyvät eli välttyvät veronkorotuksilta, mutta vastaavasti kalliin verotuksen kuntien asukkaiden tilanteeseen ei ole näillä eväillä mahdollisuuksia tehdä helpotuksia, Riikonen huomauttaa.
Kunnanjohtajan mukaan lopputulos on, että nyt kireän verotuksen kunnissa asuvien suhteellinen asemansa huononee, kun kansalaisten verotusta tarkastellaan puhtaasti kunnallisten palveluiden rahoittamisen kannalta.
Riikosen mukaan käytännössä uusi valtionosuusmalli ei suinkaan enää toteuta ajatusta kuntien tulopohjan tasaamisesta ja palvelutuotannon kustannusten kompensoimisesta, vaan sen tehtävänä onkin taata nykyisten kunnallisveroerojen säilyttäminen.
– Toisin sanoen nyt kalliimmin sotesta maksavat kunnat maksavat sen jatkossakin, mutta välillisesti, kireämmän kunnallisverotuksen kautta, Riikonen huomauttaa.