Kv-opiskelijoiden maksut tulevat – Jarva: "Nykyinen laatu ei riitä"
Kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk.) patistaa korkeakouluja kehittämään palvelujaan, jotta ulkomaalaiset haluavat tulla Suomeen opiskelemaan lukukausimaksujen astuttua voimaan.
Jarva uskoo opiskelijamäärien tippuvat maksujen myötä, ellei koulutuksen laatu parane.
– Laadusta maksetaan, eikä nykyinen laatu riitä, eduskunnan sivistysvaliokunnassa vaikuttava Jarva toteaa.
Hallitus linjasi viime vuonna, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta tulee periä vähintään 1 500 euron lukukausimaksuja elokuusta 2017 lähtien.
Esimerkiksi Helsingin yliopisto aikoo periä 10 000–25 000 euron lukukausimaksuja.
Jarvan mukaan korkeakoulujen tulee kehittää koulutussisältöjen lisäksi tukipalveluitaan ulkomaalaisille.
Näitä ovat esimerkiksi sosiaalinen toiminta sekä asunto- ja terveyspalvelut.
Jarva myös katsoo, että ulkomaalaisten opiskelijoiden työelämäyhteydet ovat heikoissa kantimissa.
– Yhteistyö yrityselämän kanssa toimii hyvin suomalaisten, mutta ei ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla.
Jarva muistuttaa, että suomalaista korkeakoulutusta täytyy myös markkinoida ulkomaille.
– Markkinointi on vielä lapsenkengissä.
Jarvan mielestä on syytä pohtia, tarvitsevatko korkeakoulut erityistä kansallista tukea kv-opiskelijoiden palveluiden kehittämiseen.
Maksullisuus luo Jarvan mukaan tarpeen parempaan opiskelijan huomiointiin, ja hän uskoo, että oikeilla toimintatavoilla hakijamäärät voidaan saada korkealle.
– Kehittyvissä maissa korkeakoulutuksen kysyntä lisääntyy, ja laadukkaasta koulutuksesta ollaan valmiita maksamaan. Vähävaraisille koulutus voidaan edelleen turvata stipendijärjestelmän kautta.
Jarva toteaa Ruotsin jo näyttäneen esimerkkiä siitä, että maksullisuus ei ole este houkuttelevuudelle. Siellä lukukausimaksut otettiin käyttöön vuonna 2011.
Ulkomailta tulevien korkeakouluhakijoiden määrä on ensimmäisten vuosien laskun jälkeen palannut entiselle tasolle, joissain yliopistoissa jopa korkeammalle.