Heikkinen ja Saarikko: Valinnanvapaus ei sovi kaikkiin palveluihin
Soten valinnanvapautta selvittäneen työryhmän selvitys ei vastaa vielä kaikkiin avoimiin kysymyksiin, muistuttavat keskustan kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen ja Annika Saarikko.
Keskustaedustajat pitävät raporttia kuitenkin hyvänä lähtökohtana jatkotyölle. Heikkisen mukaan valinnanvapaus on hyvä renki, mutta julkisen järjestäjän pitää olla isäntä.
– Oikein toteutettuna valinnanvapauden lisääminen sosiaali- ja terveyspalveluissa edistää palveluiden laadun kehittämistä ja tehostaa järjestelmiä. Tärkeää on, että mallista tulee todella monituottajapohjainen – siis siten, että myös julkinen tuottaja ja järjestöpohjainen toimija ovat aidosti mukana, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan toimiva Heikkinen sanoo.
Keskustan varapuheenjohtaja Saarikko muistuttaa, että erityisesti ikääntyneiden hoidon ja hoivan laadussa on tällä hetkellä isoja eroja. Valinnanvapaus voisi olla hyvä keino parantaa palveluiden laatua, kun ei kilpailla hinnalla.
– Julkiselle vallalle jää suuri vastuu muokata palvelujen tarjoajien vaatimuskriteeristö oikein, hän muistuttaa.
Heikkinen ja Saarikko muistuttavat, että kaikki palvelut eivät sovi valinnanvapauden piiriin.
Keskustalle on tärkeää, että esimerkiksi kouluterveydenhoito ja oppilashuolto jäävät valinnanvapauden ulkopuolelle, jolloin koko kouluyhteisön hyvinvoinnista pidetään kokonaisvaltaisesti huolta.
Heikkinen ja Saarikko pitävät tärkeänä myös korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon rajaamista ensi vaiheessa valinnanvapauden ulkopuolelle ja YTHS:n palveluiden laajentamista koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita.
– Erikoissairaanhoidon kokonaisuuden osalta avoimia kysymyksiä suhteessa valinnanvapauteen on vielä paljon. Tärkeintä on, että julkisen järjestäjän vastuulla oleva laaja päivystystoiminta ei saa vaarantua monituottajamallissa, kansanedustajat toteavat.
Heikkisen mukaan keskusta korostaa valinnanvapauden lisääntyessä maakuntien kokoavaa roolia. Maakunnan vahva rahoitusvastuu kannustaa suunnittelemaan ihmisten hoitoa ja hoivaa kokonaisuutena.
– Esimerkiksi palveluiden järjestäjälle siirtyvä vastuu matka- ja lääkekustannusten korvaamisesta voi vaikuttaa palveluiden suunnitteluun ja järjestämiseen kustannustehokkaasti ja palveluiden käyttäjän näkökulmasta sujuvasti. Myös palveluohjauksen rooli korostuu jatkossa merkittävästi.