Professoriviisikko ruotii sote-uudistusta Ylellä: "Valinnanvapaus johtaa ulosmyyntiin"
Yleisradion haastattelemat viisi professori antavat kyytiä sote-uudistukselle. He neuvovat ottamaan uudistuksessa aikalisän.
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo esimerkiksi vertaa sote-uudistuksen tilaa 1990-luvun alun Venäjään, jossa valtion omaisuus myytiin oligarkeille.
– Siinä kun Venäjällä haluttiin estää 1990-luvun alussa entisen kommunistivallan paluu, Suomessa hallitus haluaa estää kuntien vallan paluun. Keinona on valinnanvapauspäätökset, Yleisradion haastattelema Hiilamo sanoo.
Emeritusprofessori Martti Kekomäki kysyy, miksi hallitusohjelma on ”käännetty nurin narin”.
– Ensiksi tarkoitus oli tehdä julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenneuudistus, sitten siirtyä yksikanavaisen rahoituksen pohdintaan. Valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistaminen oli vasta kolmas vaihe. Nyt ykkösasiaksi on noussut valinnanvapaus, Kekomäki sanoo.
Myös Heikki Hiilamo haluaisi palata hallitusohjelman alkuperäiseen marssijärjestykseen.
– Nykylinjaukset tarkoittavat valtavaa julkisen sote-tuotannon ulosmyyntiä suurille yksityisille yhtiöille. Sen seuraukset ovat arvaamattomat, Hiilamo varottaa.
Professori Jussi Huttusen mukaan sote-uudistuksessa ollaan osin aikapulasta ja osin poliittisista kompromisseista johtuen ajautumassa ratkaisuihin, jotka heikentävät palveluja ja lisäävät merkittävästi järjestelmän kustannuksia.
– Ongelmana on syksyllä mukaan otettu monituottaja- ja valinnanvapausmalli, joka väärin toteutettuna pirstoo järjestelmän, vaikeuttaa yhteistyötä, hidastaa peruspalvelujen kehittämistä ja lisää järjestelmän kustannuksia, Huttunen sanoo.
Myös sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies sanoo markkinoistamisen vievän sote-uudistusta väärään suuntaan. Varoittavia esimerkkejä tästä löytyy ulkomailta.
Hallintotieteen professori Jari Stenvall kaipaa kunnollista analyysia siitä, mistä päätetään. Hän pitää uhkana, että sote-väsymyksen keskellä tyydytään keskinkertaiseen ratkaisuun, eikä ratkaisuja harkita loppuun asti.
– Päätösten vaikutuksia ei ole selvitetty, eikä niitä tiedetä. Yhtiöittäminen voi toimia tai sitten se ei toimi. Kokonaisuudistuksen riski pienenisi, jos meillä olisi erilaisia malleja eri maakuntien palveluiden tuotantoon, esittää.