Osa vanhustenhoidon yksiköistä joutuu Valviran valvontaan
Suomessa on vanhustenhuollon yksiköitä, jotka joutuvat vanhusten kaltoinkohtelun takia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran valvontaan.
– Ne olivat yksittäisiä yksiköitä, eikä niitä ole valtavasti, kertovat ylitarkastajat Elina Uusitalo ja Marja-Sisko Tallavaara Valvirasta.
He esittelivät tiistaina tuloksia Valviran vanhusten kaltoinkohtelua koskeneesta kyselystä, johon vastasi yli 7 400 yksityisten ja julkisten palveluntuottajien työntekijää. Vastaajat työskentelevät sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä.
Kysely kertoo, ettei vanhusten oikeus hyvään kohteluun toteudu kaikissa yksiköissä. Osassa niistä käytetään karkeaa, epäasiallista tai lapsenomaista kieltä päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Lisäksi vanhuksia määräillään, rangaistaan tai moititaan yhtä usein.
Kuitenkaan Uusitalo ei allekirjoita ajatusta, jonka mukaan vanhustenhuolto Suomessa olisi huonossa jamassa.
– Vaikka moni työntekijä oli havainnut kaltoinkohtelutilanteita, ne olivat ”lievempiä” kaltoinkohtelumuotoja ja ne olivat kuitenkin suurimmaksi osaksi yksittäisiä havaintoja niistä yksiköistä.
Vanhustenhuollossa on hänen mukaansa paljon hyviä yksiköitä, mutta parannettavaakin toki on. Valviran kyselynkin tavoitteena on osaltaan taata vanhuksille parempaa hoivaa.
Jonkinlaista kaltoinkohtelua oli havainnut yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kaltoinkohtelun riskiä näyttävät lisäävän kiire ja riittämätön henkilöstön määrä.
– Jos on paineen alla eikä ole resursseja ja joutuu tekemään montaa asiaa samaan aikaan ja vastaamaan monen henkilön tarpeisiin, saattaa se altistaa esimerkiksi karkeaan kielenkäyttöön, Uusitalo sanoo.
Hän nostaa esiin myös laitosmaisen kulttuurin, jota esiintyy vanhustenhuollon asumispalveluyksiköissä. Aina ei ymmärretä, että toimitaan ja työskennellään vanhusten kodeissa, Uusitalo lisää.
Kaltoinkohtelijaksi kyselyssä nimettiin useimmiten toinen työntekijä ja toinen asukas.