Nato-sopimuksen vastustus toi politiikan äärilaidat samaan rintamaan Ruotsissa
Ruotsin politiikassa on syntynyt epäpyhä allianssi kun vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit vastustavat Naton kanssa solmittua isäntämaasopimusta.
Vasemman ja oikean laidan puolueet aikovat keskiviikkona äänestää sopimuksen käsittelyn lykkäämisestä.
Useimpien arvioiden mukaan sopimuksen lepäämään jättäminen vuodeksi ei onnistu.
Edessä on kuitenkin todennäköisesti parin viikon tuumaustauko, jonka aikana arvioidaan, rajoittaako sopimus perustuslaissa määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
Kansalaisten perusoikeuksia enemmän isäntämaasopimuksen vastustajat ovat nostaneet esille Ruotsin sotilaallisen liittoutumattomuuden vaarantumisen.
– Jos sopimus hyväksytään, se voi olla viimeinen palapelin pala tiellä Nato-jäsenyyteen, jota molemmat hallituspuolueet (sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue) korostavat vastustavansa, kirjoittaa Svenska Freds -järjestön johtaja Anna Ek.
Toinen usein esitetty huoli on ydinaseiden mahdollinen tuominen Ruotsin alueelle. Hallitus on vakuuttanut, ettei näin tule tapahtumaan.
Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat sopimuksen Nato-huippukokouksessa 2014.
Hallitukset ovat korostaneet, että kaikki sopimuksen kattamat toimet vaativat aina sekä Naton että isäntämaan suostumuksen.
Suomessa sopimus vahvistettiin presidentin ja hallituksen päätöksellä, koska sen ei katsottu tuovan merkittävää uutta vaan kirjaavan jo aiemmin esimerkiksi harjoituksissa noudatettuja käytäntöjä.
Muun muassa vasemmistoliitto olisi halunnut sopimuksen eduskunnan käsiteltäväksi.