Sipilä keskipohjalaisille: Suomi ei ole jenkkien talutusnuorassa
Turvallisuuspolitiikka huolestutti Keski-Pohjanmaan piirikokoukseen Halsualle saapunutta Tapani Hankaniemeä niin paljon, että hän ehdotti Seinäjoen puoluekokouksen lippumarssin nimeämistä rauhanmarssiksi.
– Ollaanko jo liikaa jenkkien talutusnuorassa ja päättävätkö amerikkalaismieliset kenraalit puolustuspolitiikasta, hän kyseli.
– Ei olla. Eivätkä varmasti päätä, vakuutti puheenjohtaja Juha Sipilä.
Puoluekokousmarssia koskevan kysymyksen hän siirsi puoluesihteeriehdokkaiden harkittavaksi.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päättää presidentti yhteistyössä valtioneuvoston kanssa ja Sipilän mukaan linjausten tekemistä suuresti helpottaa, että nykyisen presidentin näkemykset näissä asioissa ovat ”suorastaan keskustalaisia”.
Tuoretta Nato-selvitystä Sipilä kuvasi rehelliseksi tilannearvioksi. Sen pohjalta hänen oma johtopäätöksensä on, että Suomen kannattaa pysyä liittoutumattomana.
– Ja Ruotsi näyttää olevan päätymässä samaan johtopäätökseen.
Raportista Sipilä oli löytänyt hyvän kiteytyksen: Pienet maat eivät useinkaan muuta linjaansa. Jatkuvuus on niille tärkeämpää kuin suurvalloille.
Kokousväki antoi kiitosta hallituksen hyvistä töistä, mutta kritiikkiä ja kysymyksiäkin riitti.
Puheenjohtaja Sipilä vastaili rauhalliseen tyyliinsä ja vakuutti epäilijöille, että keskustan arvoja ei säästöjä ja leikkauksia tehdessä unohdeta.
– Olen varma, että nyt tehdään oikeita asioita. Ne on vietävä määrätietoisesti maaliin saakka. Tulokset näkyvät muutaman vuoden kuluttua. Silloin voimme katsoa ylpeinä sitä, mitä on saatu aikaan.
Olen varma, että nyt tehdään oikeita asioita.
Juha Sipilä
Köyhän asia on mielessä kaiken aikaa, mutta vaakakupissa on myös toinen tärkeä arvo: ylisukupolvisuus.
– Suomi ei voi jatkaa velkaantumista nykyiseen tahtiin. Emme voi jättää tuleville sukupolville enää suurempaa taakkaa, muistutti Sipilä.
Hallituksen ensimmäinen vuosi on ollut raskas ja sen päätökset tuntuvat jo monien ihmisten arjessa.
– Leikkaukset purevat niihin, jotka jo ovat yhteiskunnan avun tarpeessa. ”Siliäkätisille” ne eivät merkitse mitään, myönsi Sipilä, mutta muistutti, että hyvätuloisten verotusta ja pääomatulojen verotusta hallitus kiristi jo heti alkajaisiksi.
Maatalouden tilanne huolestutti keskipohjalaisiakin. Tilakoot ovat kasvaneet, velkamäärät ovat valtavia ja nyt Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet ovat ajaneet monet viljelijät ennennäkemättömään ahdinkoon. Lisäksi tukien maksatukset ovat viivästyneet.
– Liian monelta kohta selkäranka katkeaa. Kyllä tälle pitää jotain pystyä tekemään, vaati Kauko Ojala.
Tapani Poranen kyseli, olisiko metsätalouden puolelta siirrettävissä rahaa maataloudelle.
– Metsä kasvaa 80 vuotta, mutta viljelijä menee konkurssiin vuodessa, hän tiivisti.
Sipilä lupasi, että ministeri Kimmo Tiilikainen selvittää, millaisia muutoksia voidaan tehdä maatalousministeriön pääluokan sisällä.
– Maatalouden ongelmat ovat nyt sitä suuruusluokkaa, että ne eivät ratkeaisi vaikka niihin käytettäisiin koko tuleva lisäbudjetti, huomautti Sipilä.
Kriittisistä kysymyksistä huolimatta kokouksen tunnelma oli toiveikkaan valoisa.
Keski-Pohjanmaa on yksi pienimmistä maakunnista. Useissa puheenvuoroissa todettiin, että sitä ei enää olisi olemassa ellei keskusta olisi päähallituspuolue. Puolueen tavoitteena 60-luvulta saakka ollut maakuntahallinto on nyt toteutumassa.
Kokouksen puheenjohtajana toiminut Maarit Hotakainen muistutti, että keskustan ansiosta myös 1200 asukkaan Halsualla on oikeus olla olemassa. Ja halsualaisten tulevaisuudenuskosta kertoi kokouspaikka: viime syksynä käyttöön otettu uusi yhtenäiskoulu.
Keski-Pohjanmaan elinvoimasta sai todisteen myös pääministeri Sipilä. Kokouspäivän päätteeksi hän kävi Toholammilla vihkimässä Maitokolmion tuotantolaitoksen laajennuksen.