Turkki aukoo ovia Eurooppaan
Turkki on saavuttamassa tärkeän etapin yhteistyössä Euroopan unionin kanssa. EU-komission odotetaan suosittelevan keskiviikkona Turkille viisumivapautta Schengen-alueelle.
Asia on kiistanalainen, sillä Turkilla on ollut pitkään vaikeuksia täyttää vaadittuja ehtoja. Viisumivapaus edellyttää sekä EU-maiden että Euroopan parlamentin hyväksyntää, mutta komission arviolla on iso merkitys.
EU:n paine rajojen avaamiseen on kova. Turkki on uhannut vesittää yhteistyön pakolaispolitiikassa, ellei se saa viisumivapautta kesäkuun loppuun mennessä. Uhkauksen toteuttaminen romuttaisi EU:n pyrkimykset kitkeä laitonta maahantuloa. Toimet ovat juuri alkaneet purra Kreikan edustalla, sillä Turkkiin on ryhdytty palauttamaan Kreikkaan saapuneita turvapaikanhakijoita.
EU-komissio on toistuvasti tähdentänyt, että Turkin viisumivapauden ehdoista ei tingitä. EU-lähteiden mukaan komissio ei kuitenkaan halua asettua jarruksi asiassa. Sen odotetaan näyttävän vihreää valoa sillä ehdolla, että Turkki täyttää loput kriteerit lähiviikkoina.
Turkin pitää toteuttaa pitkä lista toimia, kuten vauhdittaa turvapaikkahakemusten käsittelyä maassa ja helpottaa pakolaisten pääsyä maan työmarkkinoille.
– Turkki on tehnyt viime päivinä ja viikkoina paljon töitä kriteerien täyttämiseksi, vakuutti komission tiedottaja Mina Andreeva maanantaina.
Iso koetinkivi liittyy ihmisoikeuksiin. Viisumivapaus on osa EU-lähentymistä, joten Turkilta odotetaan takeita perusoikeuksien turvaamisesta ja vähemmistöjen suojelusta. Viime syksyn vaalien jälkeen Turkki on ottanut tällä rintamalla harppauksia taaksepäin.
EU:ta on arvosteltu siitä, että se myy keskeisiä periaatteitaan palkitessaan näissä oloissa Turkkia EU-lähentymisellä. Turkin EU-jäsenyysneuvottelut olivat vuosia jäissä, koska maa on niin kaukana jäsenyyskriteereistä. Komissio puolustaa yhteistyötä sillä, että aiempi politiikka ei saanut Turkissa mitään hyvää aikaan.
– Mitä nuo vuodet ovat tehneet ihmisoikeuksille tai lehdistön asemalle Turkissa? Eivät mitään, sanoi komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans viime viikolla.
Euroopan parlamentissa ja monissa EU-maissa Turkin viisumivapaus herättää vahvoja epäilyksiä. Mepit ovat ilmaisseet toistuvasti huolensa Turkin ihmisoikeustilanteesta. Ranskan ja Saksan johdossa lisähuolta tuo se, että rajojen avaaminen 80 miljoonan asukkaan muslimimaalle voi ruokkia maahanmuuttovastaista mielialaa.
Suomen hallitukselle Turkin viisumivapaus ei ole kipeä kysymys – turkkilaiset tuskin ryntäävät rajojen avautuessa ensimmäisenä Suomeen. Viisumivapaus antaisi turkkilaisille mahdollisuuden kolmen kuukauden oleskeluun Schengen-alueella. Työlupa pitäisi hakea erikseen.
Saksa on turkkilaisturisteille houkutteleva kohde, sillä maassa on iso turkkilaisyhteisö ja suhde Turkkiin on tiivis. Saksa onkin valmistellut Ranskan tuella varotoimia, joilla viisumivapautta voidaan tarpeen vaatiessa rajoittaa jälkikäteen.
Taustalla on laajempi huoli viisumivapauden ongelmista. Viisumivapausjonossa Schengen-alueelle ovat myös Ukraina, Georgia ja Kosovo. Rajojen avaamisen on pelätty lisäävän rikollisuutta ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia.
Jo nykyisen lainsäädännön mukaan viisumivapautta voidaan rajoittaa, jos ongelmia ilmenee. Saksa ja Ranska esittävät tämän ”hätäjarrun” vahvistamista.