Suomen arvonlisäveroista jää vain pieni osa saamatta
Suomen arvonlisäverovaje on kansainvälisesti vertailtuna hyvin pieni, ilmenee Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n raportista.
Vaje oli vuonna 2014 noin viisi prosenttia lainmukaisesta arvonlisäverokertymästä. Rahassa mitattuna vaje oli noin miljardi euroa.
Arvonlisäverovajeella tarkoitetaan summaa, mikä vuosittain jää saamatta lainmukaisesta alv-kertymästä, eli summasta joka muodostuu kerätyistä ja maksetuista arvonlisäveroista.
Vaje puolestaan muodostuu paitsi harmaasta taloudesta, myös muun muassa konkursseista, virheistä ja erilaisista tulkinnoista. Osa puuttuvista rahoista myös maksetaan jälkikäteen.
Erilaisilla tulkinnoilla tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa kauppias pitää myymälässään pizzeriaa. Hän maksaa pizzanmyynnistä veroa ravintolatoiminnan 14 prosentin verokannan mukaan. Verottaja tulkitsee toiminnan kuitenkin kaupan alaksi, jolloin verokannan pitäisi olla 24 prosenttia.
IMF teki raportin Suomen arvonlisäverovajeesta yhteistyössä Verohallinnon kanssa.
Suomen noin viiden prosentin vaje on neljänneksi pienin Euroopassa. Edellä olevat Luxemburg, Ruotsi ja Sveitsi ovat kaikki noin neljässä prosentissa. Suurin alv-vaje on Romanialla, lähes 45 prosenttia.
Rahassa mitattuna Suomen arvonlisäverovaje oli vuonna 2014 noin miljardi euroa.
Vaje on laskenut hieman vuodesta 2008. Suhteessa bruttokansantuotteeseen arvonlisäverovaje on puolisen prosenttia.
Toimialoista verovaje keskittyy rakennusalalle. Eniten arvonlisäveroa maksaa kaupan ala.
Verohallinnon pääanalyytikon Aki Savolaisen mukaan esimerkiksi vähittäiskaupan keskittyminen parantaa alv-kertymän toteutumista Suomessa.
– Etelä-Euroopan maissa usein mummo ja pappa pitävät pientä puotia, missä ei bonuksia tai kanta-asiakkaita lasketa. Suomessa isojen ketjujen ansiosta harmaata taloutta ei juuri synny.
Esimerkiksi Kreikan ja Italian alv-vajeet ovat yli 30 prosenttia.