OP:n Heiskanen: Hallituksen työllisyystoimilla ei päästä maaliin
OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ei jaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) näkemystä, että hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa ollaan oikealla uralla.
Heiskanen pitää hallituksen toimia hienosäätönä. Tarvittaisiin aivan eri kaliiberin toimia.
– Jos pääministeri näkee, että näillä toimilla päästään maaliin, se ei todellakaan riitä, Heiskanen sanoo.
Hallituksen on määrä päättää mahdollisista uusista toimista työllisyyden kohentamiseksi ensi viikolla budjettiriihessä.
Sipilä kertoi pari viikkoa sitten STT:n haastattelussa muun muassa, ettei uusia työllisyyden parantamiseen tähtääviä leikkauksia tarvita, vaan säästötarpeita tarkastellaan ensi kevään hallituksen puoliväliriihessä.
Heiskanen arvioi, että avain työllisyyden parantamiseen liittyy paikalliseen sopimiseen ja normien purkuun. Hänen mukaansa paikallinen sopiminen ei johda palkkatason pysyvään laskuun, vaan toimet ovat tilapäisiä.
Muutakin kuin paikallista sopimista ja normien purkamista voisi löytyä.
– Pitäisi olla rohkeutta kokeilla jotakin uutta, eikä vain tyrmätä ehdotuksia.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin.
Tilastokeskuksen tiistaina julkistamien lukujen mukaan työllisyyden kausi- ja satunnaisvaihteluista puhdistettu trendi oli heinäkuussa 68,4 prosenttia. Työllisiä oli lähes saman verran kuin vuosi sitten.
Työllisyyden kohentaminen on avainasemassa valtiontaloudessa.
Työttömyydestä aiheutuvat menot olivat valtiovarainministeriön mukaan viime vuonna pyöreästi kuusi miljardia euroa, mikä on yli 10 prosenttia valtion budjetista. Valtiovarainministeriö esitti pari viikkoa sitten, että ensi vuoden talousarvion loppusumma nousisi 55 miljardiin euroon.
Työttömyysmenot ovat kasvaneet noin 3 miljardilla eurolla eli kaksinkertaistuneet vuodesta 2008, jolloin Suomi suistui taantumaan.
Työttömien määrä ja työttömyysaste ovat silti kääntyneet laskuun.
Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli heinäkuussa 214 000, mikä on 18 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste painui 7,8 prosenttiin 8,4 prosentista.
Työvoiman ulkopuolelle piilotyöttömiksi siirtyneitä oli kuitenkin 25 000 enemmän verrattuna vuoden takaiseen. Työllisyys ei siten ole saanut vetoapua työttömyyden vähentymisestä.
Pitkäaikaistyöttömät ovat toinen työvoimamarkkinoiden musta pilkku. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli vuoden työttöminä olleiden määrä on kasvanut 12,5 prosenttia vuoden takaisesta.
– Pitkäaikaistyöttömyys on noussut hälyttäviin lukuihin. Yli joka kolmas työtön on etsinyt töitä yli vuoden, varoittaa Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.
Työministeri Jari Lindström (ps.) on ehdottanut, että yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät päästettäisiin eläkkeelle kertaratkaisulla.
– Ei ole ihme, että asia herättää poliittisia intohimoja, Heiskanen sanoo.
Hän kertoo, että yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut rajusti, ja edustaa jo yhtä prosenttiyksikköä työttömyysasteesta.
Pääministeri Sipilä pitää Lindströmin ehdotusta mahdollisena. Sen sijaan valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on tyrmännyt ajatuksen.