Sote-uudistus vaatii vahvoja maakuntia
Iltalehti julkisti viikonvaihteessa mielipidetutkimuksen, jonka mukaan kansalaiset suhtautuvat kielteisesti maakuntauudistukseen mutta kannattavat sote-uudistusta.
Tutkimus on hyvä esimerkki siitä, että suunnilleen samaan asiaan saadaan erilaisilla kysymyksillä erilaiset vastaukset.
Iltalehti selvitti maakuntauudistuksen kannatusta kysymyksellä, jossa neljällä tiiviillä virkkeellä kuvattiin maakuntauudistuksen keskeinen sisältö.
Suomeen on tarkoitus perustaa 18 maakuntaa, joiden päätäntävaltaa käyttävät vaaleilla valitut valtuustot.
Vastaajista 52 prosenttia piti maakuntauudistusta joko täysin tai melko tarpeettomana.
Vain 29 prosenttia piti sitä melko tai erittäin tarpeellisena. Lähes viidennes vastaajista ei osannut ottaa kantaa asiaan.
Sote-uudistuksen kannatusta selvitettiin kysymyksellä, jossa uudistuksen keskeinen sisältö valinnanvapautta myöten kuvattiin vielä tiiviimmin kolmella virkkeellä.
Vastaukset poikkesivat oleellisesti maakuntauudistukseen annetuista vastauksista.
Sote-uudistusta piti melko tai erittäin tarpeellisena 46 prosenttia vastaajista.
Vastaavasti 43 prosenttia piti sitä enemmän tai vähemmän tarpeettomana. Epätietoisia oli 12 prosenttia.
Erot vaikuttavat ensi lukemalta selviltä.
Kannattaa kuitenkin siteerata sellaisenaan sote-uudistusta koskevan kysymyksen ensimmäinen lause: Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuu siirretään kunnilta maakunnille.
Tuloksissa on selvä ristiriita.
Maakuntauudistuksella on selvästi enemmän vastustajia kuin kannattajia, mutta sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto maakunnille saa enemmän kannattajia kuin vastustajia.
Kun sote-palvelut siirretään maakunnille, niillä pitää tietenkin olla jokin hallinto. Sote-uudistus edellyttää vahvoja maakuntia.
Maakuntauudistuksessa niille siirretään vain soten lisäksi muitakin tehtäviä.
Enemmän lienee kyse siitä, että maakuntauudistus on leimautunut keskustan hankkeeksi ja sitä vastustetaan sen vuoksi.
Hyvällä tahdolla Iltalehden tutkimusta voisi tulkita niin, että enemmistö vastaajista pitää tarpeellisena sote-palveluiden siirtoa maakunnille mutta tarpeettomana elinkeino-, liikenne-, ympäristö- ja työvoima-asioiden siirtoa niille.
On kuitenkin vaikea uskoa, että vastaajat olisivat eritelleet näin hienojakoisesti maakunta- ja sote-uudistuksen yksityiskohtia.
Enemmän lienee kyse siitä, että maakuntauudistus on leimautunut keskustan hankkeeksi ja sitä vastustetaan sen vuoksi.
Sote-palvelut ovat taas tärkeät kaikille kansalaisille eikä niiden uudistamisen tarve jaa vastaajia puoluepoliittisen perustein.
Iltalehti kysyi vielä erikseen vastaajien tunnesidettä maakuntaan.
Vastaajista 59 prosentilla oli tunneside joko nykyiseen asuinmaakuntaansa tai entiseen kotimaakuntaan. Noin kolmanneksella ei ollut mitään tunnesidettä mihinkään maakuntaan.
Tämä vastaus kertoo, että maakunnilla on merkitystä suomalaisille. Ne eivät ole vain keinotekoisia himmeleitä. Tämä tarjoaa vahvan pohjan myös maakuntauudistukselle.
Maakuntauudistuksen pohjaa vahvistaa ainakin epäsuorasti myös Kunnallisalan kehittämissäätiön tuore tutkimus, jossa selvitettiin keväällä valittujen kuntapäättäjien käsityksiä kotikuntansa ja maakuntansa tulevaisuudesta.
Tämä vastaajajoukko lienee hieman paremmin selvillä maakuntauudistuksen sisällöstä kuin suuri yleisö, jonka käsityksiä Iltalehti selvitti.
Tässä kyselyssä kokoomuksen, keskustan ja vihreiden valtuutetuista enemmistö suhtautui myönteisesti oman maakunnan tulevaisuuteen.
Tässä kyselyssä pessimistisimpiä olivat muiden oppositiopuolueiden kuin vihreiden valtuutetut.
Valtuutettujen arvioihin oman maakunnan tulevaisuudesta vaikuttaa myös heidän arvionsa maakuntauudistuksen vaikutuksesta tuohon tulevaisuuteen.