Hollannin vaalit rauhoittivat Eurooppaa
Hollannin parlamenttivaalien tuloksia seurattiin ympäri Eurooppaa tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Lopputulos oli helpotus useimmille EU-johtajille. Oikeistopopulisti Geert Wildersin vapauspuolueen tulos jäi huomattavasti ennustettua heikommaksi.
Islamia, maahanmuuttoa ja Euroopan unionia vastustava vapauspuolue piti alkutalvesta gallupien ykköspaikkaa. Iso-Britannian brexit-äänestys ja Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi siivittivät Wildersiä.
Politiikan tarkkailijat kehittivät jo oikeistopopulismin etenemisestä dominoteoriaa. Sen mukaan Wildersin voitto kirittäisi huhtikuussa Marine le Peniä Ranskan presidentinvaaleissa ja syksyllä AfD-puoluetta Saksan liittopäivävaaleissa.
Dominoteorialta putosi pohja keskiviikkona. Pääministeri Mark Rutten liberaali VVD-puolue piti kahdeksan paikan tappiosta huolimatta suurimman puolueen asemansa selvällä erolla Wildersin vapauspuolueeseen. VVD sai 33 ja vapauspuolue 20 paikkaa 150-jäseniseen parlamenttiin.
Rutte jatkaa todennäköisesti pääministerinä kolmannelle kaudelle, mutta hallitusneuvotteluista ennakoidaan vaikeita. Rutten nykyinen hallituskumppani, sosiaalidemokraattinen puolue koki nimittäin täydellisen romahduksen. Se sai vain yhdeksän paikkaa, kun edellisessä parlamentissa paikkoja oli 38.
Uusi hallitus kootaan todennäköisesti keskustaliberaalien rungon ympärille. VVD:n luontevin kumppani on Euroopan liberaaliperheeseen niin ikään kuuluva D66, joka sai 19 paikkaa.Rutte tarvitsee kuitenkin vielä kaksi muuta puoluetta lisää saadakseen enemmistöhallituksen kokoon.
Hollannin vaalien suurin voittaja oli vihervasemmistolainen GroenLinks, joka sai 14 paikkaa entisen neljän sijasta.
Vaalitulosta selittänee se, että perinteisesti vapaamielisen maan äänestäjien suuri enemmistö halusi äänestää Wildersiä vastaan. Ainakin äänestysaktiivisuuden nousu viittaa tähän.
Pääministeri Rutten loppukiriä vauhditti vielä juuri ennen vaaleja puhjennut sanaharkka Turkin kanssa. Rutte osoitti siinä lujuutta, joka miellytti äänestäjiä. Samalla hän vei tilaa Wildersiltä.
Hollannista ei sittenkään saatu ylimääräistä vetoapua muiden maiden oikeistopopulisteille.
Vaaleista voi tehdä kaksi johtopäätöstä.
Hollannista ei saatu ylimääräistä vetoapua muiden maiden oikeistopopulisteille.
Toinen johtopäätös on, että EU sai uuden mahdollisuuden vahvistaa luottamustaan kansalaisten silmissä. Se onnistuisi parhaita noudattamalla pääministeri Juha Sipilän ohjelmaa: uusien lennokkaiden visioiden maalailun sijasta pitää keskittyä ja tehtyjen päätösten tehokkaaseen toteuttamiseen.