Keskusta voi olla ylpeä satavuotiaasta Suomesta
Suomen satavuotisjuhlien yhteydessä on luontevaa, että puolueetkin muistelevat rooliaan valtiollisen itsenäisyyden syntyhetkillä. Myös keskustan on syytä arvioida Maalaisliiton toimintaa noina kohtalokkaina vuosina.
Eduskunta hyväksyi keskustan ja oikeiston esittämän itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917. Ehdotuksen ensimmäinen allekirjoittaja oli Maalaisliiton Santeri Alkio.
Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin äänin 100–88. Sosiaalidemokraatit tekivät vastaesityksen, jonka mukaan itsenäistyminen olisi pitänyt toteuttaa yhteistyössä Venäjän kanssa. Bolshevikit olivat tehneet Venäjällä vallankumouksen kuukautta aiemmin.
Maalaisliitto oli pitkin vuotta koettanut rakentaa eduskunnassa yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa yhteiskunnallisten uudistusten läpiviemiseksi. Alkio sai tästä monesti oikeiston haukut.
Maalaisliitto ei kuitenkaan kyennyt estämään ristiriitojen kärjistymistä. Marraskuun 15. päivänä 1917 Alkio sanoi eduskunnassa pelkäävänsä kansalaissotaa.
SDP:n piirissä valta luisui ääriaineksille. Punakaartit ottivat vallan Helsingissä tammikuun lopulla, ja maa ajautui kansalaissotaan.
Sovittelulle ei ollut tämän jälkeen enää tilaa. Maalaisliittolaiset ottivat paikkansa valkoisen Suomen talonpoikaisarmeijan riveissä. Mutta vain muutamia viikkoja kansalaissodan päättymisen jälkeen Maalaisliiton Kyösti Kallio piti toukokuussa 1918 Nivalan kirkossa puheen kansalaissovun puolesta.
Jos vasemmisto teki raskaan virheen ryhtymällä aseelliseen kapinaan, oikeisto teki oman virheensä sodan jälkeen ryhtymällä hankkimaan Suomeen saksalaista kuningasta. Sellainen ehdittiinkin valita tynkäeduskunnassa, jonka työstä sosiaalidemokraatit oli suljettu pois. Hanke kaatui lopulta Saksan romahdukseen ensimmäisessä maailmansodassa vuoden 1918 lopulla.
”Nyt on siis se päämäärä saavutettu, jonka asetin itselleni valtiollisen toimintani päämääräksi.”
Maalaisliitto asettui valtiomuotokiistassa tasavallan kannalle. Äänestäjät palkitsivat puolueen suurella vaalivoitolla eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1919.
Tasavaltainen hallitusmuoto hyväksyttiin lopulta suurella enemmistöllä uudessa eduskunnassa kesäkuussa 1919. Kun eduskunta valitsi sen jälkeen K. J. Ståhlbergin presidentiksi, Alkio merkitsi päiväkirjaansa 26.7.1919:
”Nyt on siis se päämäärä saavutettu, jonka asetin itselleni valtiollisen toimintani päämääräksi.”
Kansalaissota ja sen katkerat jälkiselvittelyt jättivät suomalaiseen yhteiskuntaan haavoja, joiden paraneminen kesti vuosikymmeniä. Mutta sadan vuoden perspektiivillä voidaan sanoa, että Maalaisliitto-keskusta voi olla ylpeä omasta panoksestaan Suomen itsenäistymisen prosessissa vuosina 1917–1919.