Presidentinvaalit käydään Putinin ja Trumpin maailmassa
Vuoden 2018 presidentinvaalien ehdokaslista täydentyi viikonvaihteessa toisella nimellä, kun kansanedustaja Pekka Haavisto nimettiin vihreiden ehdokkaaksi. Keskusta nimesi kansanedustaja Matti Vanhasen ehdokkaakseen viime kesän puoluekokouksessa.
Muidenkin puolueiden ehdokasnimet alkavat hahmottua. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen ilmoitti viime viikon lopulla olevansa valmis vasemmistoliiton ehdokkaaksi. Myös SDP:n ehdokasvalinta tuntuu olevan enää kansanedustaja Jutta Urpilaisen virallista suostumusta vailla.
Perussuomalaisten on löydettävä uusi ehdokas, koska Timo Soini ei ole enää käytettävissä. Ehdokkaan manttelia on soviteltu lähinnä puolustusministeri Jussi Niinistölle.
RKP ja kristillisdemokraatit miettivät vielä presidenttikisaan lähtöä. On hyvinkin mahdollista, että molemmat ilmoittautuvat nykyisen presidentin Sauli Niinistön tukijoukkoihin, jos tämä lähtee hakemaan jatkokautta.
Niinistön päätöstä odotellaan lähikuukausien aikana. Kieltäytyminen olisi suurempi yllätys kuin ehdokkaaksi asettuminen.
Vuoden päästä valitaan presidentti johtamaan Suomea maailmassa, joka on epävarmempi kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Tasavallan presidentti valittiin suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla ensimmäisen kerran vuonna 1994. Vuoden 2018 vaalit ovat sen jälkeen ensimmäiset, joihin valmistaudutaan kireässä kansainvälisessä ilmapiirissä. Tämä korostaa presidentin tehtävää ulkopolitiikan johtajana ja puolustusvoimien ylipäällikkönä.
Jos mitataan mahdollisten ehdokkaiden pätevyyttä, kokemusta ja osaamista presidentin tärkeimmissä tehtävissä, joukosta erottuu kaksi ylitse muiden. He ovat Sauli Niinistö ja Matti Vanhanen.
Sauli Niinistö on johtanut menestyksellä ulkopolitiikkaa tasavallan presidenttinä. Matti Vanhasella on puolestaan seitsemän vuoden kokemus pääministerin tehtävien hoidosta.
Vanhanen istui vuosina 2003–2010 eurooppalaisen päätöksenteon tärkeimmissä pöydissä ja paneutui siinä tehtävässä perusteellisesti myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymyksiin. Viime syksystä lähtien hän on päivittänyt tietojaan ja yhteyksiään eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.
Niinistöllä ja Vanhasella on parhaat edellytykset pitää yllä toimivat keskusteluyhteydet sekä Donald Trumpin Yhdysvaltoihin että Vladimir Putinin Venäjään.
Rauhallisemmissa oloissa presidentinvaaleihin on liittynyt monenlaista markkinahumua. Tällä kertaa äänestäjien kannattaisi keskittyä olennaiseen.
Vuoden päästä valitaan presidentti johtamaan Suomen ulkopolitiikkaa maailmassa, joka on epävarmempi ja levottomampi kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.