Uudet työpaikat ovat kovan työn takana
Hallituksen yksi tärkeimmistä ellei tärkein tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste nykyisestä 68,5 prosentista 72 prosenttiin.
Tämä tarkoittaa laskutavasta riippuen noin 110 000-120 000 työllistä lisää.
Alkukesästä tehty kilpailukykysopimus on vahvistanut suomalaisten uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Myönteistä ilmapiiriä ovat pönkittäneet myös hyvät talousuutiset.
Suomen talous on monen vuoden taaperruksen jälkeen lähtenyt orastavaan kasvuun. Sen seurauksena työllisten määrä on kasvanut vuoden aikana noin 33 000 henkilöllä.
Hallituksen työllisyystavoitteeseen on kuitenkin vielä pitkä matka. Suomen työllisyysaste on edelleen muihin Pohjoismaihin verrattuna selvästi heikompi. Myös työttömiä on meillä enemmän kuin muualla Pohjolassa.
Hallituksen talouspolitiikan pohja on valettu kasvavan työllisyysasteen varaan.
Suomen velkaantumisen taittaminen on erittäin vaikeaa, ellei uusia työpaikkoja pystytä luomaan.
Uudet työpaikat tuovat lisää verotuloja ja vähentävät tulonsiirtojen määrää. Etlan arvioin mukaan yhden prosenttiyksikön lasku työttömyysasteessa keventäisi valtion menoja 0,5 miljardilla eurolla.
Uusia työpaikkoja ei puolestaan synny, elleivät yritykset uskalla investoida ja kehittää uusia, kilpailukykyisiä tuotteita sekä kotimaisille että ulkomaisille markkinoille.
Yrityksillä on nyt näytön paikka.
Yhteiskuntavastuuta ei kanneta maksamalla osakkeenomistajille suuria osinkoja, vaan investoimalla tulevaisuuteen.
Hyvinvointivaltion perimmäinen tarkoitus ei voi olla se, että yhteiskunnan tukien varaan jääminen on houkuttelevampi vaihtoehto kuin työpaikan vastaanottaminen.
Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu, että työn tekeminen ja teettäminen on Suomessa oltava aina kannattavaa.
Tämä on helpommin sanottu kuin tehty.
Työmarkkinoiden ulkopuolella on tällä hetkellä lähes puoli miljoonaa työikäistä suomalaista. Työllisyysasteen nostamisen tiellä on liuta erilaisia ongelmia. Yksi työllistymisen esteistä on kannustinloukut.
Ongelma ei ole uusi. Kannustinloukkuja on purkanut tai ainakin yrittänyt purkaa jokainen hallitus jo vuosikymmenten ajan – useimmiten huonolla menestyksellä.
Tämä on hyvä muistaa, kun oppositio antaa viisaita neuvoja kannustinloukkujen kitkemiseen.
Hyvinvointivaltion perimmäinen tarkoitus ei voi olla se, että yhteiskunnan tukien varaan jääminen on houkuttelevampi vaihtoehto kuin työpaikan vastaanottaminen.
Pääministeri Juha Sipilä lupasikin eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa, että hallitus tuo syksyn budjettiriiheen kymmenen eri keinoa kannustinloukkujen purkamiseen.
Ensi vuoden alusta työtön työnhakija voi hyödyntää peruspäivärahaa palkkatukena tai yrittäjän starttirahana.
Sipilän mukaan hallitus on valmis laajentamaan tuen myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskevaksi. Tämä edellyttää työmarkkinajärjestöjen hyväksyntää. Lupaa ei ole toistaiseksi herunut, ei vaikka hallitus on sellaista toivonut.
Yhteiskunnan kannalta on hyvä, että töitä löytyy jokaiselle työkykyiselle ja –haluiselle.
Mitä nopeammin työllistyminen toteutuu, sitä pienemmäksi jää yhteiskunnallisen tuen varaan jäävä joukko.