Hallituksen on kierrettävä valinnanvapauden karikot
Sosiaali- ja terveystoimen valinnanvapautta ja rahoitusjärjestelyitä selvittänyt työryhmä luovutti eilen oman esityksensä perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk).
Hallitus ottaa esitykseen kantaa lähiviikkoina.
Professori Mats Brommelsin johtaman asiantuntijaryhmän esitys oli varsin odotettu.
Lähtökohtana on, että asiakas voi itse valita sosiaali- ja terveyskeskuksen, jonka palveluita hän käyttää. Palvelukeskuksen tuottajana voi toimia joko julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimija.
Keskusten toiminta on tuottajasta riippumatta julkisesti määriteltyä, rahoitettua ja läpinäkyvää.
Keskukset eivät kilpaile hinnalla vaan laadulla. Palvelukeskusten saama asiakaskohtainen tuki ja asiakasmaksut ovat samansuuruisia.
Valinnanvapauden piiriin kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaksi ei voi ryhtyä kuka tahansa.
Työryhmä esitys on, että toimilupien myöntäminen annetaan sosiaali- ja terveystoimen lupa-asioita hoitavalle Valviralle.
Kela-korvauksista vuosittain säästyvä noin 235 miljoonan euron potti menisi jatkossa maakuntien sote-palveluiden rahoittamiseen..
Työryhmä esittää, että maakuntien sote-palvelut hoidetaan valtion rahoituksella. Rahoitus perustuu väestön määrään ja tarpeiden määrään.
Taloudellista tehokkuutta järjestelmään pyritään saamaan kannustimilla, jotka tukevat terveys- ja hyvinvointipoliittisia tavoitteita.
Samassa yhteydessä Kela-korvaukset, joita on maksettu yksityisistä terveyspalveluista, on tarkoitus lopettaa kokonaan.
Kela-korvauksista vuosittain säästyvä noin 235 miljoonan euron potti menisi jatkossa maakuntien sote-palveluiden rahoittamiseen.
Raportin julkistamistilaisuudessa varmistui myös, että hallitus haluaa säilyttää lakisääteisen työterveyshuollon ennallaan.
Ministeri Rehulan mukaan hallituksella ei ole mitään aikomusta muuttaa nykyistä käytäntöä.
Myös kouluterveydenhuolto, oppilashuolto ja ylioppilaiden terveydenhuolto on jäämässä – ainakin alkuvaiheessa – entiselleen.
Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on turvata laadukkaat sosiaali- ja terveystoimenpalvelut koko maassa. Toinen tärkeä tavoite on hillitä jatkuvasti kasvavia kustannuksia.
Tänä vuonna sosiaali- ja terveystoimen menoihin uppoaa jo noin 24 miljardia euroa.
Valinnanvapautta ja rahoitusta pohtineen työryhmän selvitystyö on tärkeä palanen suuressa kokonaisuudessa. Selvitystyön antaakin hyvän pohjan sen kehittämiselle.
Hallituksen tehtäväksi jää varmistaa, että valinnanvapauden piiriin kuuluvien palveluiden tuottaminen koskee myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä alueellisia järjestöjä.
Tällä varmistetaan, että palveluita on tarjolla myös suurten maakuntakeskusten ulkopuolella.
Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava myös siitä, että palveluntarjoajat maksavat veronsa Suomeen. Tämä koskee erityisesti suuria terveysalan yrityksiä.
Yksi keskeinen kysymys on, kuinka laajasti valinnanvapaus otetaan käyttöön.
Kustannusten hillitsemiseksi olisi järkevää, että valinnanvapaus tulee voimaan portaittain.
Ainakin erikoissairaanhoito pitäisi rajata aluksi uudistuksen ulkopuolelle.