Kansanäänestys kehittää edustuksellista kansanvaltaa
Kokoomuksen puheenjohtajakamppailussa kaikki ehdokkaat – kuka pehmeämmin kuka terävämmin – kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä. Samalla he vähän eri sanakääntein ottavat etäisyyttä lupaukseen Nato-jäsenyyden päättämisestä kansanäänestyksellä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtava tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kysyttäessä – ja tarpeen vaatiessa toistanut kantansa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden päättämisestä kansanäänestyksellä. Presidentti Niinistö toisti näkemyksensä Yle:n Ykkösaamu-ohjelmassa (28.5.).
Suuria kansallisia ratkaisuja ei voida tehdä kansan ylitse. Ne on tehtävä yhdessä kansan kanssa. Kansanäänestys ei ole vastuun sysäämistä kansalle, vaan merkitsee edustuksellisen kansanvallan vahvistamista ja vastuun ottamista.
Neuvoa-antava kansanäänestys ja edustuksellinen kansanvalta ovat toisiaan täydentävä ja tukeva vastinpari. Toisiinsa liitettyinä ne vahvistavat kansanvaltaa, vastakkain asetettuina ne vaurioittavat sitä.
Kansanäänestys on edustuksellisen kansanvallan ja puoluetyön kehittäjä ja kirittäjä.
Kansanäänestys on edustuksellisen kansanvallan ja puoluetyön kehittäjä ja kirittäjä. Puolueissa pitää olla aitoa halua organisoida ratkaisuja selkiyttävää kansalaiskeskustelua ja rakentaa yhteisymmärrystä.
Kansalaiskeskustelun tekee välttämättömäksi kansanäänestyksen luonne. Valinta joudutaan lopulta tekemään joko tai -linjalla, valitsemaan kyllä- tai ei-vastaus.
Valinnan mustavalkoisuutta, eri leireihin jakautumista ja pettymyksen määrää voi keventää kattavasti organisoidulla kansalaiskeskustelulla.
Keskustelua ei viritetä vain oman näkemyksen pönkittämiseksi ja oman tiedon välittämiseksi. Arvona ja tavoitteena on ratkaisuista eri mieltä olevien keskinäisen ymmärryksen lisääminen.
On turha kuvitella, että kansanäänestyksen jälkeen todettaisiin ratkaisu tehdyksi ja keskustelu päättyneeksi. Niin ei tapahdu. Juuri siitä syystä edeltävä keskustelu vaikuttaa suoraan jälkeenpäin käytävän keskustelun määrään ja laatuun.
Kansanäänestyksen tarvetta isoissa kansallisissa ratkaisuissa voidaan perustella myös toisesta näkökulmasta. Edustuksellinen ja vastuullinen kansanvalta tarvitsee kehittyäkseen ja uskottavuutensa vahvistamiseksi neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Tarvitaan toimivia puolueita.
Jos puoluekulttuurissa ei ole jatkuvan poliittisen keskustelun velvoitetta, on vaikea ylläpitää poliittisen keskustelun taitoa ja luottamuksellista vuorovaikutusta kansalaisten ja päättäjien välillä.
Normaalisti mutta erityisesti isoissa ratkaisuissa puolueen pitää tehdä valmistelusta kiinnostava, syventää tietämystä ja kanavoida valmisteluun vaikuttamishaluista asiantuntemusta puolueen liepeiltä ja kauempaa.
Johtajakeskeisessä puoluetyössä on vaarana keskustelun kaventuminen kansanäänestyksessäkin jo aikaisin kyllä tai ei -valinnaksi tai kannanotoksi johtajan puolesta tai häntä vastaan. Silloin moniarvoinen keskustelu jää käymättä.
Kansanäänestys vaatii rinnalleen vastuullista kansanvaltaa. Tarvitaan toimivia puolueita, jotka tuntevat vastuunsa ennen ja jälkeen kansanäänestyksen.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtava tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kysyttäessä – ja tarpeen vaatiessa toistanut kantansa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden päättämisestä kansanäänestyksellä.