Politiikkaan tuli lisää jännitettä
Suomen politiikkaan saatiin uutta jännitettävää keskiviikkona, kun sisäministeri ja kansanedustaja Petteri Orpo ilmoitti asettuvansa ehdolle kokoomuksen puheenjohtajaksi ja haastavansa siten nykyisen puheenjohtajan Alexander Stubbin.
Vaikka tätä on odoteltukin, jatkokaudelle haluavan puheenjohtajan syrjäyttämisyritys on kokoomuksessa melkein ennenkuulumaton temppu.
Orpo perustelee ratkaisuaan ennen muuta kokoomuksen kannatuksella, minkä pitäisi hänen mielestään olla korkeampi, ja mihin hänen mielestään olisi myös hyviä mahdollisuuksia.
Tämä on tietysti epäluottamuslause Stubbille. Se kertoo siitä, että osa kokoomusväestä – Orpon kannustajat – ei enää luota Stubbin kykyihin nostaa puoluetta.
Mutta Orpon näkemys kokoomuksen kannatuksesta on myös mielipidekysymys. Uusin gallup (Yle 4.5.) antaa kokoomukselle 17,0 prosentin kannatuksen. Se on vain 1,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vaalitulos (18,2 %).
Tätä voi hyvin pitää kelpo saavutuksena, kun hallitus on joutunut tekemään koviakin leikkauksia myös monen kokoomuksen äänestäjän etuihin. Sitä paitsi Orpo on itse ollut koko ajan mukana hallituspolitiikan muotoilussa – vaikkakaan ei puolueensa kärkinimenä.
Toisaalta on hyvä muistuttaa, että kokoomus kärsi suuren tappion vaaleissa Stubbin johdolla. Mutta niin hävisivät muutkin silloiset hallituspuolueet RKP:tä lukuun ottamatta.
Politiikkakin on kilpailulaji. Siinä kilpaillaan usein ennen muuta mielikuvilla. Stubbin ja Orpon välillä on vaikea nähdä suuria poliittisia linjaeroja. Orpon viesti tulee olemaan, että kokoomuksen on pystyttävä parempaan. Stubbin on vain puolustauduttava.
Hallituksen työhön kokoomuksen kilpa ei saisi vaikuttaa. Tekemistä on muutenkin yllin kyllin. Kuka milläkin paikalla istuu, on taas puolueiden sisäinen asia.
Keskustaväki voi katsoa galluplukuja tyytyväisin mielin.
Sitä sen sijaan sopii jo ihmetellä, että perussuomalaisten piirissä ei nouse kapinaliikettä. Hallitusyhteistyökin on sujunut vielä hyvin. Mutta kun on sovittu, niin sovitussa pysytään.
Hieman raadollisempi selitys tosin on, että ennenaikaiset vaalit olisivat puolueelle ja etenkin monille sen kansanedustajille katastrofi. Sitä paitsi Timo Soini on taitavasti valjastanut kaikki mahdolliset kellokkaat ministereiksi tai eduskunnan avainpaikoille.
Keskustaväki voi katsoa galluplukuja tyytyväisin mielin. Keskustan äänestäjät luottavat yhä puolueeseen. Vain 0,7 prosenttiyksikön pudotus vaalitulokseen on tunnustus hyvästä työstä.
Muutama muukin huomio gallupista on paikallaan.
SDP on nyt ykkösenä ja selvästi vaalitulosta kovemmalla kannatuksella. Yhtä hyvin voi kuitenkin sanoa, että demareiden kannatuksen pitäisi – hallituksen rankat päätökset muistaen – olla oikeastaan paljon korkeammalla. Mutta katto näyttää tulleen jo eteen.