Puu ja ilmastopolitiikka
Polttamisesta vapautuu aina hiilidioksidia. Uusiutuva puu on sitonut tuon hiilidioksidin ilmasta kasvaessaan edellisinä vuosikymmeninä. Fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen ja öljyn hiili on sen sijaan peräisin miljoonien vuosien takaisesta kasvillisuudesta.
Juuri fossiilisten hiilivarastojen pölläyttäminen ilmoille teollistuneella aikakaudella on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Siitä seurannut ilmaston nopea lämpeneminen uhkaa maapalloa.
Puun uusiutuvuutta ei kiistä kukaan. Tutkijoiden keskustelu puun ilmastoystävällisyydestä liittyy hiilen kierron nopeuteen eli puun kasvunopeuteen.
Kun päästöjä pitäisi nopeasti alentaa korvaamalla fossiilinen energia energiansäästöllä ja uusiutuvalla energialla, niin auttaako puupohjainen uusiutuva? Onko se parempaa kuin fossiilisten poltto?
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli on tuhansien tiedemiesten yhteinen kansainvälinen ilmastopolitiikan linjaaja. Ilmastopolitiikassa puun energiakäyttö nähdään keskeisenä uusiutuvan energian mahdollisuutena.
Ilmastopaneelin ohjeistuksen mukaan jo puun korjuu metsistä lasketaan päästölähteeksi. Tästä syystä sen poltto energiaksi on määritelty laskennallisesti nollapäästöiseksi. Muutoin puuenergialle laskettaisiin kaksinkertaiset päästöt.
Eli lyhyesti: fossiilisen energian päästöt lasketaan polttolaitoksella ja puun päästöt jo metsästä puuta korjattaessa.
Tätä ilmastopolitiikan periaatetta myös EU on ilmoittanut noudattavansa vuoden 2030 ilmastopaketissaan. Samaan periaatteeseen nojaavat myös Sipilän hallitusohjelman energiatavoitteet. Vankempaa selkänojaa ilmastopolitiikallemme on vaikea kuvitella.
Suomi on jo ylittänyt vuodelle 2020 asetetun uusiutuvan energian 38 prosentin tavoitteen energian loppukulutuksesta. Valtaosa uusiutuvasta energiasta tuotetaan puulla, ja siitä suurin osa syntyy teollisuuden ohessa.
Esimerkiksi käyvät viime perjantaina vihkimäni Varkauden tehtaiden investoinnit. Sellutehtaan sivutuotteena syntyvällä energialla pyöritetään uusittua kartonkikonetta. Energiaa riittää vielä puutuotteita valmistavalle uudelle LVL-tehtaalle ja kaukolämpönä kaupungin tarpeisiin.
Osa metsäenergiasta korjataan suoraan metsistä hakkuiden ja metsänhoidon sivutuotteina. Esimerkiksi nuorten metsien ensiharvennuksilta korjattava energiapuu on ilmastomielessä kestävää. Jäävä puusto täyttää vapautuvan kasvutilan nopeasti, jolloin harvennetun metsikön hiilensidonta jatkuu erittäin nopeana.
Kokonaisuutena Suomen metsät toimivat hiilinieluna. Ne sitovat hiiltä huomattavasti enemmän kuin puuta käytettäessä vapautuu, koska metsien kasvu ylittää hakkuut ja muun poistuman kymmenillä miljoonilla kuutioilla joka vuosi.
Pariisin ilmastosopimus asettaa maankäytön ja metsien hiilinielujen laskennalle entistä kunnianhimoisempia vaatimuksia.
Kun päästöjen ja nielun pitäisi olla vuosisadan loppupuolella tasapainossa, on tarve tutkia ja kehittää entistä tarkempia ja luotettavampia malleja ilmastopolitiikan tarpeisiin.
Tässä tarvitaan kaikkien suomalaisten tutkijoiden panosta ja tiedeyhteisön keskustelua. Siksi aion kutsua eri näkemyksiä edustavia tutkijoita yhteiseen tapaamiseen.
Suomen pitää olla tällä saralla eturintamassa, koska meillä metsien merkitys teollisuudelle, energiantuotannolle ja ilmastopolitiikalle on poikkeuksellisen suuri.