Pienikin voi olla vahva
Maailman tilanne ei ole rauhoittumassa, vaan yhä kovemmat äänenpainot saavat jalansijaa ja kuulijoita. Tuntuu kuin aika vetäisi puoleensa niitä, jotka kykenevät jyrkimmin kärjistämään ja tarjoamaan pelkistettyjä ja ”helppoja” vastauksia vaikeisiin kysymyksiin.
Tälle ilmiölle löytyy sukulaisia sekä perinteisten demokraattisten maiden viimeaikaisista vaaleista ja kansanäänestyksistä että autoritaaristen yhteiskuntien käyttäytymisestä.
Yhdysvallat ei ole pitkään aikaan ollut näin jakautunut kuin nyt. Sama koski Britannian kansanäänestystä ja vastaava mielipidejakauma eri muodoissaan näkyy esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa.
Venäjällä ja Turkissa on käynnissä pitkäkestoinen kehitys, joka ei kulje avoimen demokratian ja oikeusvaltiokehityksen kannalta parhaaseen suuntaan.
Nämä kaksi suurta valtiota ovat naapureitamme. Yhteistyötä tarvittaisiin terrorismin kitkemiseksi, pakolaisuuden hallitsemiseksi, taloudellisen kehityksen vahvistamiseksi, ympäristön suojelemiseksi, yleisen turvallisuuden parantamiseksi ja niin edelleen. Ne hyödyttäisivät jokaista.
Valitettavasti käännetttä kohti yhteistyön suuntaa ei ole näkyvissä. Kyse on perimältään arvoista ja siitä, miten sitoudutaan kansainvälisten sääntöjen kunnioittamiseen. Luottamus on avainsana kansainvälisissä suhteissa. Ja luottamuspula on juuri nyt kasvussa.
Miten pieni maa pärjää levottomassa maailmassa? Me voimme ja meidän pitää osallistua aktiivisesti sekä lähialueemme että laajemmin vakauden edistämiseen.
EU on tässä keskeisin välineemme, mutta voimme myös presidentti Sauli Niinistön lentoturvallisuutta koskevan aloitteen tapaan toimia suoraan itse. Aloitteiden kanssa on sitten oltava johdonmukaisia, ja koko koneiston on toimittava loogisesti samaan suuntaan.
Välittömän toiminnan ohessa pienen maan on turvallisuutensa puolesta huolehdittava perusasioista. Niillä on ennaltaehkäisevä vaikutus siihen, että meitä on vaikeampi vetää mukaan kriisiin.
Turvallisuutemme nojaa mielestäni neljään suureen omissa käsissämme olevaan pilariin.
Ensimmäinen on harkittu ja pitkälle eteen- ja taaksepäin katsova ulkopolitiikka, joka tekee toiminnastamme muiden silmissä ennakoitavaa, vakaata ja luottamusta herättävää. Voimme sillä vaikuttaa myös muiden toimintaan.
Toinen pilari on uskottavasti järjestetty puolustus ja laajassa kansassa oleva maanpuolustustahto. Uskottavan puolustuksen perusta on oma puolustuskyky, jota voidaan täydentää yhteistyöllä muiden kanssa.
Kolmas pilari korostaa kansakunnan eheyttä. Se rakentuu kansanvallan juurtumisesta, sisäistetystä oikeusvaltioajattelusta ja vahvasta yhteisöllisyyden tunteesta. Tällaisessa avoimessa yhteiskunnassa toteutuvat sananvapaus ja demokraattiset oikeudet, ja toiminnan arvolähtökohtana on ihmisarvon jakamattomuus.
Neljäs pilari on taloudellinen itsellisyys. Tässä meillä on nyt eniten tehtävää. Sipilän hallituksen työ talouden ja työllisyyden pelastamiseksi onkin nähtävä myös turvallisuustyönä rikkoutuvassa kansainvälisessä ympäristössä.
Suomen kaltaisen maan kannattaa tähdätä kansantalouden tasolla ylijäämäisyyteen. On parempi olla itsellinen kuin toisten nuorassa.
Näillä kahdella jälkimmäisellä turvallisuutemme kulmakivellä on se merkitys, että nämä asiat kunnossa pitävää on vaikea häiritä myöskään ulkoa.
Informaatiomanipulaation ja erilaisten hybridihäirinnän keinojen ennaltaehkäiseminen on tärkeää. Huoltovarmuusajattelu ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen häiriöiltä on osa tätä taloudellista itsellisyyttä.
Pienikin maa voi olla kestävä ja jopa vahva.
Kirjoittaja on keskustan presidenttiehdokas ja kansanedustaja