Selvityksiä pukkaa, mutta itsekin pitää ajatella
Suomalainen Nato-keskustelu sai lisäaineistoa viime viikolla, kun neljän asiantuntijan tekemä selvitys julkistettiin.
Tosin suositusta siihen, tulisiko Suomen hakea Nato-jäsenyyttä, ei saatu. Sellaisen laatiminen ei kuulunut toimikunnan toimeksiantoon.
Jokaisen on siis pääteltävä itse.
Niin onkin parempi. Päätöstä suuntaan tai toiseen ei voi tehdä pelkkien faktojen perusteella.
Mukana on oltava poliittista ja tarkoituksenmukaisuusharkintaa – ja myös kansalaisten tuki.
Uutta pohjaa tälle työlle toki saatiin. Silti selvin tulos on, että nopeisiin, radikaaleihin linjanmuutoksiin ei Suomessa ole tarvetta.
Tämä näyttää olevan myös vastuussa olevien poliitikkojen eturivin yhteinen näkemys.
Suomen linja on siis kestänyt, vaikka niin Euroopan kuin lähiympäristömme turvallisuuspoliittinen tilanne on kokenut monenlaista.
Krim, Ukraina, Syyria, Venäjän sotilasmahdin voimistuminen ja uudet Nato-maat Itämeren rannoilla muistuttavat tästä.
Keskustelu ei kuitenkaan lopu, sillä Nato-selvitys on vain osa tekeillä olevaa ulko- ja turvallisuuspoliittista päivitystä. Koko työ valmistunee kesäkuussa.
Kansalaisten kannattaa seurata nyt keskustelua aktiivisesti, tutustua selvitystöihin – ja ajatella itse.
Vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikka voi tuntua joskus munkkilatinalta, kaikki pystyvät punnitsemaan sen keskeisiä osia.
Tähän saa kannustaa sekin, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on viime sotien jälkeen pyritty mahdollisimman laajaan kansakunnan yhteisymmärrykseen.
Näin pitää olla myös tästä eteenpäin.
Epäonnistuneen ulkopolitiikan päässä voi olla konflikti tai jopa sota. Sellaisesta joutuu aina ankarimmin maksamaan tavallinen kansa.
Eliitti kyllä selviää. Siksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajilla täytyy olla kansalaisten tuki selkänojana.
Keskustan turvallisuuspoliittista linjaa voi muuttaa vain puoluekokous.
Onneksi johtajamme näyttävät ymmärtävän tämän.
Tämän merkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistökin piti edelleen hyvänä ratkaisuna sitä, että jos valtiojohto päätyisi kannattamaan Nato-jäsenyyttä, ratkaisusta olisi järjestettävä kansanäänestys.
Tämä vaatimus on myös keskustalla ja oikein puoluekokouspäätöksenä.
Toisenkin, vielä jykevämmän lukon keskustan puoluekokous on asettanut. Se on päättänyt, että keskustan turvallisuuspoliittista linjaa voi muuttaa vain puoluekokous.
Tämä linjaus on tietysti voimassa, kun sitä ei ole kumottu. Suomen Nato-jäsenyys ei tähän linjaukseen kuulu.
On hyvä muistaa, että sekä edellä toistetut puoluekokouspäätökset tehtiin silloisen puheenjohtajan Esko Ahon aloitteesta.
Aho rakensi koko lailla lujan lukon.